Ärjänsaari keskustelutilaisuus

Vilkasta keskustelua Ärjänsaaresta Kajaanin yleisötilaisuudessa 3.2.

​Ärjänsaari on monelle kajaanilaiselle tuttu retkeily- ja kesäpäivänviettopaikka ja sitä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet kiinnostavat. Saarella tänä talvena tehtävät hakkuut myös huolestuttavat. Keskiviikkona 3. helmikuuta kello 18.00 Kajaanin kaupunginkirjaston auditorioon kokoontuikin yli 70 paikkakuntalaista keskustelemaan niistä ja kertomaan omista saarikokemuksistaan. Tilaisuuden veti UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander.

Ensimmäinen keskustelu käytiin tilaisuuden kuvaamisesta ja sen nauhoittamisesta. Sauli Brander painotti, että tilaisuuden tavoitteena on avoin ja vapaa keskustelu ilmapiirissä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä, että puheenvuoro julkaistaan ilman, että hän on antanut siihen lupaa.  Äänestyksen ja keskustelun jälkeen keskustelujen tallentaminen sallittiin ja niillä, jotka eivät halunneet osallistua tilaisuuteen, joka nauhoitetaan, oli mahdollisuus poistua.

Sauli piti aluksi lyhyen katsauksen Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelusta nykyhetkeen (esitys liitteenä). UPM:n metsäasiantuntija Pekka Korhonen kertoi hakkuiden tilanteesta painottaen suunnittelun huolellisuutta ja toteutustapaa.

”Kaikki konemiehet on koulutettu perusteellisesti, ja itse olen päivittäin paikan päällä seuraamassa korjuuta ja ohjaamassa toimintaa”, Pekka totesi. ”Yhtä vuoroa tehdään eli valoisaan aikaan ja kävelyvauhtia, jotta vahinkoja ei pääse sattumaan. Aukot on suunniteltu niin, että ne sulautuvat maastoon.”

UPM:n maankäyttöpäällikkö Matti Huhtala kertoi Ärjänsaaren virkistyskäytön kehittämissuunnitelmista. Kajaanin ammattikorkeakouluhan (KAMK) on tehnyt vuosina 2014 – 2015 laajan selvityksen saaren virkistys- ja matkailukäytön nykytilasta ja esittänyt vaihtoehtoisia tapoja toiminnan kehittämiseksi. KAMK:n oppilastöinä ja asiantuntijavoimin on selvitetty rakennusten kuntoa, vesi- ja jätehuoltoa sekä energiahuoltoa. Kesällä 2015 tutkittiin saaren virkistys- ja matkailukäyttöä tekemällä kyselytutkimus, johon vastasi 123 saarella vieraillutta. Lisäksi haastateltiin paikallisia matkailuyrittäjiä ja -organisaatioita. Selvitys sisältää myös reitti- ja aktiviteettisuunnitelman sekä turvallisuussuunnitelman.

”Yksi saaren virkistyskäyttöä edistävistä toimenpiteistä toteutettiin jo viime talven ja kesän aikana eli saareen rakennutettiin uusi laituri”, Matti kertoi. ”Nyt kun myrskypuut on korjattu pois, saaren polkuverkostoa voidaan kehittää: rakentaa pitkospuita muun muassa luontoarvoiltaan herkkiin kohtiin myrskypuista sahatuista lankuista, lisätä opasteita, levähdyspaikkoja ja kunnostaa nuotiopaikat. Tutkimuksen mukaan 90 % kävijöistä käy ainoastaan rannalla. Kehittämällä saaren sisäosien reittiverkostoa retkeily myös siellä lisääntynee.”

Saaren kulttuuriarvot ja virkistyskäyttö tärkeitä

Alustusten jälkeisissä ensimmäisissä puheenvuoroissa korostui alueen kulttuurihistoria. Moni puhujista otti esille saarella sijaitsevan porokirkon ja sen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Porokirkkohan on alueella liikkuneiden muinaisten saamelaisten pyhä riittipaikka. Se suojelun merkitystä painotettiin. Tiedossa oleva porokirkko sijaitseekin alueella, joka on jo rajattu hakkuiden ulkopuolelle eli se jää käsittelemättä.

”Muinaismuistolaki säätelee tämäntyyppisten kohteiden käsittelyä”, ympäristöpäällikkö Sami Oksa totesi.

Tutkimusten mukaan saari on muinoin toiminut myös paikallisten merirosvojen tukikohtana ja 1920- ja 1930-luvulla sinne rakennettiin lomakylä saaren silloin omistaneen Kajaani Oy:n henkilöstön käyttöön. Monella kajaanilaisella on muistissa siltä ajalta hyviä muistoja saaressa vietetyistä lomaviikoista.

Keskustelussa tulivat esille nämä ja monet muut saaren historiaan liittyvät asiat, myös saareen metsien hakkuuhistoria. Saaren metsiähän on käsitelty voimakkaasti niin 1900-luvun alussa kuin myöhemmin 1900-luvulla. Edelliset hakkuut tehtiin 1960- ja 1980-luvulla. Osittain näistä sekä alueella riehuneesta tulipalosta johtuen saaren metsien rakenne on muotoutunut monotoniseksi, tasarakenteiseksi männiköksi.

Saaren virkistysarvot ja huoli hakkuiden vaikutuksista niihin painoi monen mieltä. Positiivisena esimerkkinä virkistys- ja retkeilyarvojen edistämisestä pidettiin uutta laituria. Viime kesänä eri tahojen järjestämien tapahtumien aikana se on ollut vilkkaassa käytössä. Matkailutoiminta saarella on kuitenkin hyvin sääriippuvaista ja keskittyy lämpimiin kesäkuukausiin: kävijämäärä vaihtelee 2000 -  5000 ja sen lisääminen vaatisi mittavaa mainoskampanjaa. Reittiverkoston kehittämistä ja kaiken kaikkiaan saaren kehittämistä kokonaisuutena pidettiin hyvänä.

Hakkuiden jälki ja tuulituhot mietityttävät

Se, miltä metsä näyttää hakkuiden jälkeen pohditutti; miten isoja aukot ovat, miten aukot muokataan ja uudistetaan. Vuoden 2014 metsälain uudet metsänkäsittelymenetelmät eivät ole vielä tuttuja ihmisille; montaa kohdetta ei ole vielä olemassa. Pekka kommentoi näitä toteamalla, että pienaukkojen koko voi olla lain mukaan maksimissaan 0,3 hehtaaria ja että hakkuun jälkeen maata ei muokata. Tavoitteena tässä menetelmässä on, että aukot uudistuisivat luontaisesti ja Ärjänsaaren puiden oma geneettinen perimä siirtyy puusukupolvelta toiselle.

Suurimman huomion keskustelussa saivat myrskyt ja tuulet ja niiden mahdollisesti aiheuttamat tuhot harvennetuissa metsissä. Viime vuosinahan myrskyjen ja voimakkaiden tuulien määrä on lisääntynyt. ”Myrskytuhoriski on aina olemassa”, Sauli totesi. Hakkuusuunnitelmaa tehtäessä se on huomioitu. Rannoille jää jo niiden suojelualueluonteesta johtuen suojavyöhyke, mistä on poistettu ainoastaan myrskytuhopuita. Muuten rannat on rajattu hakkuiden ulkopuolelle ja hakkuissa suojavyöhykkeet ovat suojelualuerajausta leveämmät. Lisäksi aukot on suunniteltu ja hakkuut toteutetaan maastoa myötäillen. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään tuulituhoriskiä

Miksi hakataan –kysymys oli monen huulilla

Ärjänsaaren ainutlaatuisuus korostui monessa puheenvuorossa ja moni kysyjä ihmetteli, miksi Ärjänsaaressa hakataan. Sauli tiivisti vastauksen muotoon: ”Ärjänsaari on yksi UPM:n omistamista metsätiloista, joita yhtiö hoitaa suunnitelmallisesti lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Koska ympäristöviranomaiset ovat todenneet, että metsätalous saarella on mahdollista saaren luontoarvot huomioiden, toimimme sen mukaisesti. Ärjänsaaren metsien metsänhoidollinen tila on nyt sellainen, että siellä on hakkuiden aika. Suunnitelma on tehty huolellisesti avoimena prosessina saaren virkistys, maisema ja monimuotoisuus huomioiden.”

ELY-keskuksen rooli

Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman joulukuussa 2014. Kysymyksiin sen toimintatavasta sekä hoito- ja käyttösuunnitelmaa tehtäessä että hakkuiden aikana osastopäällikkö Sari Myllyoja totesi, että heidän edustajansa on käynyt saarella sekä suunnitelmaa tehtäessä että nyt hakkuiden alettua myös tarkastuskäynneillä useita kertoja. Luontojärjestöjen tekemään aloitteeseen pakkokeinojen vireillepanosta hän lupasi ELY-keskuksen vastauksen joko torstaina 4.2. tai perjantaina 5.2.

Saaren suojelu ja myynti

Saaren suojelualueneuvotteluihin ja saaren myyntiä koskeviin kysymyksiin liittyen Sauli kertoi viime vuosikymmenien aikana käydyistä useista neuvotteluista sekä Ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Kajaanin kaupungin että yksityisten henkilöiden kanssa. Ympäristöministeriön kanta on ollut, että saaren luontoarvot on turvattu nykymääräyksillä eikä metsätalouden harjoittamiseen ole esteitä. Kauppoja myöskään muiden osapuolien kanssa ei ole syntynyt. Saari on edelleen myynnissä. Kauppahintaa Sauli ei halunnut arvioida.

Dialogia jatketaan

Sauli painotti moneen kertaan keskustelun aikana avoimen dialogin merkitystä ja kiitti yleisöä avoimesta palautteesta ja eri näkökulmien esille tuomisesta. Hän korosti, että UPM tarkastelee saarta kokonaisuutena ja hoitaa kaiken kaikkiaan metsäomaisuuttaan suunnitelmallisesti lakia ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Toiminta Ärjänsaaressa jatkuu sen erityisarvot huomioiden, ja myös keskustelua sen toiminnan kehittämisestä jatketaan.

Seuraava avoin tilaisuus on Ärjänsaaressa keskiviikkona 10.2.2016 klo 13.00 alkaen, minne kaikki ovat tervetulleita.

Lue myös
UPM kehittää Ärjänsaarta kokonaisuutena
Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Kainuun ELY-keskuksen lausunto