Tarkista metsäautoteiden ja ojien kunto

​Sataa, sataa, lotisee, pili, pili, pom - Tuossa lyhyesti runomuodossa kuvaus kesä-heinäkuun säästä tänä suvena.

Me kaikki,  jotka olemme sateesta huolimatta uskaltautuneet metsään olemme yllättyneet tänä vuonna iloisesti.  Hoidetut taimikot kurkottavat taivasta kohti lähes metrin mittaisin latvakasvuin. Kevään männynkylvöalat puskevat sirkkataimia äestysvaon täydeltä, eikä jälkeäkään kuivuudesta kärsivistä hennoista ”puun poikasista” ole nähtävissä.

Sienikorit ja mustikkaämpärit täyttyvät tänä vuonna poikkeuksellisen pienellä vaivalla ja eteläisillä soillakin kypsyi mainio hillasato.

Suopursuruoste on sateisen kesän näkyvä ilmiö syyskesän metsäluonnossa. Soiden ja kankaiden laitamilla näkee oranssinkeltaisia kuusentaimia, joita peittää kariseva itiöpöly. Runsaana esiintyessään tuo pöly värjää myös rantavesiä ja lätäköitä. Kyseessä on vaaraton viileän ja sateisen kesän enemmänkin esteettinen ilmiö. Suopursuruoste on sienitauti, joka syntyy kuusessa, ja talvehtii suopursuissa. Uudet neulaset ovat herkimmin alttiina tuolle sienelle. Versot ja latvakasvut eivät ole vaarassa. Jos tauti ei toistu seuraavan kesänä ei kasvutappiotakaan juuri synny. Puu pudottaa kellastuneet neulaset ja toipuu seuraavaan kesään mennessä.

Miltä näyttää metsäautotiet?
Liikkuminen sateisena kesänä metsäautoteillä paljastaa karun totuuden siitä onko säännölliset lanaukset ja teidenvarsien niitot tehty ja mahdolliset korjausta vaativat rummut uusittu. Liian usein teiden ylläpito on laiminlyöty ja vesi virtailee raiteissa ja vie viimeisenkin kulutuskerroksen ajoradalta. Metsätie on investointi, johon on aikanaan satsattu ja on anteeksiantamatonta jättää vaille säännöllistä hoitoa.

Puuta jalostavien tehtaiden puunnälkä on kyltymätön. Lyhyet remonttiseisokit ja lomat katkaisevat tuotannon, mutta jo heti kohta paussin jälkeen tarvitaan tuoretta raaka-ainetta niin sahoille, kuin sellu- ja paperitehtaille. Jos tieverkko ei ole kunnossa ei myöskään kesäaikainen puunkorjuu onnistu ilman vaurioita. Metsäautotien hoidon laiminlyöntejä ei korjata murskekuormalla. Ensiavuksi se käy, mutta ei paranna ”perustautia”.

Syksyllä kannattaa tehdä retki suolle ja tarkistaa ojien tilanne
Huolimatta sateisesta kesästä on monin paikoin saatu harvennettua rämemänniköitä. Turvemaiden puunkorjuukalustoa on ansiokkaasti kehitetty ja neuvokkaat, ammattitaitoiset yrittäjät ja kuljettajat ovat onnistuneet harventamaan kohteita, jotka helposti jäisivät talvikorjuuseen ja entisestään täyttämään jo muutoinkin yli pursuavaa talvikorjuun vaativaa leimikkosumaa.

Turvemaiden vesitalous, siis ojien kunto, paljastuu tällaisena kesänä helposti. Reilu sata mottia puuta hehtaarilla riittää yleensä pitämään ojitetun suon vedenpinna tason puiden kasvulle sopivana. Tänä syksynä kannattaa tehdä retki suolle ja katsoa olisiko tarvetta perata joku ojan pätkä ja saada rahkasammalen täyttämä laskuoja avattua sekä vedenpinnantaso laskemaan.

Lannoituksella puustolle kasvunlisäystä
Kun vesitalous on kunnossa ja harvennushakkuu tehty, voi ropsauttaa tuhkalannoituksen suolle. Näin puusto pääsee nauttimaan seuraavat 40 vuotta tuhkan tuomasta kasvunlisäyksestä ja metsänomistaja erinomaisesta tuotosta lannoitussijoitukselle.

Moni-ilmeinen, rikas metsäluonto kiittää uutteraa metsänomistajaa, joka on muistanut hoitaa taimikot ajallaan. Ja harvennushakkuilla tehnyt tilaa eläville latvuksille sekä pitänyt turvemaiden ojaston kunnossa.
Yötä päivää seitsemänä päivänä viikossa kasvava metsä palkitsee metsänomistajan niin puukauppatuloilla, täysillä marjaämpäreillä, kuin hoitavalla hiljaisuudella myös sateisena kesänä.

Tarvitsetko apua metsäsi tilanteen kartoituksessa?
Jätä yhteydenottopyyntö niin sovitaan metsäkäynnistä.

Tutustu metsänhoitopalveluiden mahdollisuuksiin
UPM Metsätie »
UPM Metsänlannoitus »
UPM Vesitaloudenhoito »