kylmänkukka

Paahdeympäristöjä ennallistetaan tulella ja valolla

​Elokuussa käynnistyneessä Paahde-LIFE-hankkeessa tehdään töitä paahdeympäristöjen ja niillä elävien kasvi- ja hyönteislajien hyväksi. Kulottamalla, puustoa poistamalla ja siirtoistutuksin hoidetaan niin valtion, yritysten kuin yksityisten mailla olevia kohteita. UPM on mukana yhteishankkeessa ja kohentaa maillaan lähes 100 hehtaaria paahdealueita.  

​Monet paahdeympäristöt kärsivät liiasta varjostavasta puustosta, pohjakasvillisuuden umpeenkasvamisesta ja vieraslajeista. Niillä elävien kasvi- ja hyönteislajien tila on myös heikentynyt, ja useat paahdelajit, kuten hämeenkylmänkukka, ovat uhanalaisia. Aikaisemmin paahdealueita syntyi varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska nykyisin metsäpalot torjutaan tehokkaasti, ei paahdealoja synny luontaisesti.

Paahde-LIFE-hankkeessa tuli saa riehua valvotusti ja parantaa paahdeympäristöjen ja niiden lajiston tilaa. Muita hoitotoimenpiteitä ovat harvennus, raivaus, uhanalaisten lajien siirtoistutukset ja vieraslajien poisto. Töitä tehdään paahteisilla harjuilla, merenrantaniityillä, dyyneillä ja nummilla kaikkiaan 69 Natura-alueella ympäri Suomen. Ensimmäistä kertaa samassa hankkeessa hoidetaan valtion, yksityisten ja yritysten maita.

UPM on mukana Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen ja WWF Suomen kanssa.  Paahde-LIFE-hanke kuuluu Euroopan unionin rahoittamiin LIFE Luonto –hankkeisiin ja kestää vuoteen 2020 asti.
UPM tekee maillaan paahdealueiden hoitotöitä lähes 100 hehtaarin alueella Lopella, Enonkoskella, Heinolassa ja Tammelassa. Hoitotyöt alkavat keväällä 2015 harjunrinteiden harventamisella ja kulotuksilla. 


Tutustu UPM:n toteuttamaan hämeenkylmänkukan istutushankkeeseen ja katso video Kylmänkukka UPM:n harjuluontohankkeessa.
Paahdeharjujen kasveihin voit tutustua luontojulisteessamme ja siihen liittyvässä opasvihkosessa