Miksi metsä kannattaa lannoittaa?

​Lannoituksella saadaan hoidettuun puustoon lisäkasvua 15-20 kuutiometriä hehtaarille. Suurempi puusato, ja etenkin kasvanut tukkimäärä, antaa hyvän lisätilin. Toinen hyvä syy lannoittaa on ravinnepuutoksesta kärsivän metsän terveydentilan parantaminen, mikä elvyttää puuston kasvukunnon.  

Metsänlannoituksella saadaan enemmän puuta, nopeammin puuta, parempaa puuta ja arvokkaampi metsä, tiivistää Ecolanin palvelupäällikkö Heikki Suvanto. Lannoituksella lisätään maaperään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja korjaavat metsän terveystilaa. Samalla kun puusto saa lisävoimaa pituuskasvuun, se myös järeytyy, mikä lisää arvokkaan ja laadukkaamman tukkipuun saantoa. Kasvun nopeutuminen lyhentää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Kun kaikki edut ja varsin kohtuulliset kustannukset summataan, on oikein tehty lannoitus erittäin tuottava investointi. Se mahdollistaa jopa 15 prosentin tuoton siihen investoidulle pääomalle.

”Lannoituksella pidetään maan kasvukunnosta pitkäjänteisesti huolta. Kaupalliset hakkuut vievät ravinteita metsästä, joten takaisin on annettava, jotta metsä säilyy elinvoimaisena”, Suvanto sanoo.   



Kasvatuslannoituksella lisäpotkua kasvuun  

Kivennäismaiden mänty- ja kuusimetsiin levitettävä kasvatuslannoite sisältää pääosin typpeä, jolla on kaikkein vahvin vaikutus puun kasvuun. Yksi lannoituskerta tuo lisäkasvua 15-20 kuutiometriä hehtaarille. Nuorissa puustoissa lannoitus nopeuttaa kuitupuun järeytymistä tukeiksi, varttuneessa metsässä arvokkaan tukkipuun osuus kasvaa, mikä merkittävästi lisää hakkuutuloja metsänomistajan tilipussiin.  
”Kivennäismaiden lannoituksia voidaan tehdä ensiharvennuksen jälkeen aina päätehakkuuseen asti. Lannoitusvaikutus kestää männikössä kuusi vuotta ja kuusikossa kahdeksan vuotta, tällöin 90 prosenttia lisätypestä on käytetty. Uusintalannoituksilla varmistetaan paras hyöty”, kertoo myyntipäällikkö Samuli Kallio Yaralta.

Lannoitettavan metsän tulee olla hoidettu, eli harvennukset on tehty ajallaan, ja puuston hyvässä kasvukunnossa. Puustolla pitää olla tilaa kasvaa, Kallio muistuttaa.

”Katse kannattaa kohdistaa puuston latvukseen. Jos latvoissa on selkeää kasvua, saadaan lannoituksella aikaan mukava lisäkasvu. Sen sijaan, jos puiden pituuskasvu on jo tyrehtynyt, silloin hakkuu on seuraava toimenpide”, Suvanto opastaa.

Terveyslannoituksella korjataan ravinnetila

Lannoitus myös parantaa metsän terveyttä. Ravinteiden epätasapaino näkyy selkeinä ulkoisina merkkeinä puiden latvuksessa, vuosikasvaimissa ja neulasissa. Havaittu häiriö kannattaa korjata mahdollisimman pikaisesti. Kun ravinnetila korjataan, tervehtyy neulasto selvästi jo seuraavan kasvukauden aikana, 2-5 vuoden aikana ravinnetilanne on kunnossa ja puut kasvavat terveinä, entistä nopeammin ja laadukkaampaa puuta.

Terveyslannoitukselle on usein tarvetta turvemailla, pellonmetsitysaloilla ja vanhoilla kaskimailla. Näissä puuston kasvua rajoittaa esimerkiksi kaliumin, fosforin tai boorin puute.

”Hitaasti liukeneva metsätuhkalannoite sopii erinomaisesti etenkin suometsien terveyslannoitukseen. Tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja samalla tuhkan luonteisesti sisältämä kalkki kiihdyttää maaperän mikrobitoimintaa, jolloin turvemaan sisältämä typpi vapautuu entistä paremmin puuston käyttöön. Tuloksena on, että lannoitus lisää puiden kasvua jopa 80 kuutiometriä 15-25 vuoden aikana. Samalla se parantaa puun laatua”, Suvanto kertoo.   

Viljavien maiden kuusikoissa puita kurittaa usein boorin puutos. Ravinnetila voidaan korjata joko tuhkapohjaisella tai nestemäisellä boorilannoitteella. Nestemäinen boori voidaan levittää nuoreen taimikkoon esimerkiksi konekitkennän yhteydessä.   

”Vanhoilla kaskimailla, laitumilla tai pelloilla boorilannoitus kannattaa tehdä jo uuden metsän perustamisen yhteydessä. Hoitamattomana ravinnehäiriöstä voi koitua tuhansien eurojen menetykset joka hehtaarilla”, Kallio sanoo.

Oikea lannoite oikeaan paikkaan

Oikean lannoitteen, levitysmäärän ja levitystavan valinta riippuu muun muassa kasvupaikasta, puulajista, puuston iästä ja maaperän ravinnetasosta. Tarvittaessa ravinnemääritys tehdään maa- tai neulasanalyysin avulla. Metsänlannoitukset tehdään pääosin helikopterilla ja metsätraktorilla.

Lannoituksen tarpeen ja myös lannoituksella saatavien hyötyjen arviointiin saa apua UPM:n metsäasiakasvastaavalta. Olipa tavoitteesi parempi puusato tai terveempi metsä, lannoitus kannattaa.

Metsälaskurimme avulla voit itse arvioida metsäsi lannoitustarvetta.

Tutustu UPM Metsänlannoitus –palveluumme ja kysy lisää metsäasiakasvastaavaltamme.

Lisätietoa metsälannoitteista saat myös sivustoilta www.yara.fi/lannoitus/kasvit/metsa/ ja www.ecolan.fi

Teksti: Päivi Mäki
Kuvat: Yara ja Ecolan