Jos hirvet tuhoavat taimikkosi, voit saada korvausta

​Hirvet aiheuttavat metsille merkittäviä tuhoja. Eläimet ruokailevat taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen. Hirville maistuvat parhaiten männyn- ja koivuntaimet, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta.
Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin.

”Kirjanpainajakuoriainen aiheuttaa metsänomistajalle kerralla suurempia rahallisia tappioita, mutta hirven aiheuttamat tuhot ovat usein jatkuvia, ja siksi ne ovat kokonaisuutena metsätuhoista merkittävimpiä”, kertoo metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt.

Jos hirvet pääsevät mutustamaan taimikon latvoja, vioitetut taimet kasvattavat uusia latvoja ja puun laatu heikkenee. Pahimmissa tapauksissa hirvituhot voivat johtaa siihen, että taimikko on perustettava alusta alkaen uudestaan.
 


 
Monet metsänomistajat suosivat hirvituhoriskin takia kuusta, sillä sen taimet eivät houkuttele hirveä yhtä vahvasti kuin männyn- tai koivuntaimikot. Kuusenistutuksesta on tullut valtamenetelmä, mutta täysin turvassa hirvituhoilta eivät kuusikotkaan automaattisesti säily.
 
”Hirvi on kaikkiruokainen. Puista sen lempiravintoa ovat paju, pihlajat, haavat ja katajat. Niiden jälkeen suosikkilistalla ovat koivu ja mänty, ja kuusi on ehkä vasta sijalla kymmenen. Talvella mänty on tärkeä osan hirven perusravintoa”, Schildt sanoo.
 
Hirvi ei välttämättä tuhoa taimikkoa lopullisesti. Schildt kertoo nähneensä hirvensyömiä taimikoita, joista ei kymmenen vuoden päästä tuhoja huomaa – ainakaan ulospäin. Tukkipuun aihioihin tulleet viat näkyvät vasta 60—80 vuoden päästä sahatavarassa. Metsänomistajalle tulee menetyksiä, jos joutuu myymään osan järeästä puusta kuitupuuna tukkipuun sijaan. Kuitupuusta saatava hinta on kolmannes tukkipuun hinnasta.
 
Metsästys on tehokkain torjuntakeino
 
Selvästi tehokkain torjuntakeino tuhoja vastaan on hirvikannan kurissapito.
 
”Vuosituhannen vaihteessa hirvituhot olivat pahimmillaan. Sen jälkeen hirvikantaa on leikattu merkittävästi”, Jyri Schildt sanoo.
 
Ongelma-alueilla voidaan välttää tuhoja myös oikeanlaisella metsänhoidolla. Männyntaimikoita kannattaa kasvattaa alkuvaiheessa tarpeeksi tiheinä, mutta mäntyjä pitemmäksi kasvava lehtipuuvesakko on syytä perata ajoissa pois. Varsinainen taimikonhoito tehdään 5—6 metrin pituudessa, kun hirvivaara on poistunut.
 
Muita keinoja tuhojen välttämiseksi ovat esimerkiksi karkoteaineet ja aitaaminen.
 
”Karkotteet eivät toimi kovin hyvin. Ne ovat kalliita käyttää, eikä niiden vaikutus kestä kuin muutaman vuoden”, Schildt toteaa.
 
Korvauksia vahingoista metsänomistajalle
 
Hirvieläinten aiheuttamia tuhoja korvataan valtion varoista. Metsänomistaja voi saada korvausta vahingoittuneen puuston arvon alentumisesta, jos taimikkoa ei vahingon vähäisyyden vuoksi ole tarkoituksenmukaista täydentää tai uudistaa.
 
Metsäkeskukselle voi tehdä riistavahinkoilmoituksen ja hakea korvausta, jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen eli 170 euroa. Hirvivahinkojen arvioinnin suorittaa alueellinen metsäkeskus. Vahinkoilmoitus tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä.
Korvausvarat tulevat hirvieläinten kaatolupamaksuista. Metsäkauriin aiheuttamista tuhoista ei voida maksaa korvausta, koska metsäkauriille ei tarvitse hakea kaatolupaa.
 
Lue lisää metsätuhoista:
Tarkat ohjeet vahinkoilmoituksen tekemiseen: Metsäkeskuksen hirvivahinkoilmoitus ja korvaushakemus
 
Mietityttävätkö metsätuhoihin liittyvät asiat?