Hämeenkylmänkukka palasi luontoon

​Riihimäen Metsäkorven viheralueille on istutettu uhanalaisen hämeenkylmänkukan taimia kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeiluhankkeessa.

​UPM Metsän ja Riihimäen kaupungin hanke auttaa selvittämään, voidaanko hämeenkylmänkukalle (Pulsatilla patens) tärkeitä paahdeympäristöjä korvata ihmisen luomilla ympäristöillä. Uudella, rakennusvaiheessa olevalla Metsäkorven asuinalueella on hiekkaisen maaperän ja toteutetun maastonmuotoilun ansiosta kylmänkukalle oivallisia paahde-elinympäristöjä.

- Siemenet kerättiin viranomaisen luvalla ja siemenistä idätetyt noin 120 taimea istutettiin Metsäkorven uudelle asuinalueelle. Toivomme, että rauhoitettu hämeenkylmänkukka voi kasvaa alueella rauhassa, kertoo Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund.

- Hanke liittyy harjumetsien paahde-elinympäristöihin sekä niiden suojeluun ja on osa UPM monimuotoisuusohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää monimuotoisuuden turvaamisen keinovalikoimaa yhdessä sidosryhmien kanssa. UPM:n monimuotoisuusohjelman puitteissa yhtiö on kahdesti idättänyt ja istuttanut hämeenkylmänkukkia Janakkalassa sijaitsevan Tervavuoren alueelle, sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa.

Hämeenkylmänkukan siemenistä kasvatettiin taimet UPM Metsän Joroisten taimitarhalla.
- UPM:n toteuttamissa hankkeissa olemme oppineet siementen itämisprosessista ja taimien istutukseen liittyvästä tekniikasta. Aikaisemmissa hankkeissa saadut tulokset ovat rohkaisevia taimien selviytymisen osalta, sanoo UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen.

Jääkauden jälkeen Hämeen harjuilla kasvanut hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut kasvupaikkojen rehevöitymisen, umpeenkasvun ja luontaisten häiriöiden vähenemisen myötä. Valoisilla harjurinteillä viihtyvän lajin leviämiskyky ilman häiriöitä (esimerkiksi metsäpaloja) ei välttämättä takaa riittävää luontaista leviämistä.

Lue lisää ja katso video UPM:n harjuluontohankkeesta.