Blogi: Kyminniemen vuosilustoja

Mäntyharjun loma-asuntomessujen kohde numero 18 on Kyminniemen Uittotupa. Niemessä historia on elävästi läsnä, eikä sitä haluta kadottaa meneillään olevassa peruskorjauksessa. Niemi edustaa metsän ja luonnon voimaa aidoimmillaan.​

Mäntyharjun kunnan ja metsäyhtiön tiivis yhteinen historia alkoi UPM:n erään edeltäjän, Halla-yhtiön, aloittaessa Mäntyharjun reitin käytön uittoväylänä v. 1910. Pian uitto kehittyi merkittäväksi puuraaka-aineen kuljetusmuodoksi Kymijoen varrella sijaitseville tehtaille. Puun korjuu ja kuljetus toi kuntalaisille työtä, ja puun osto yksityismetsistä metsätuloja mäntyharjulaisille metsänomistajille.

Pyhäkosken kautta kaikki Hallan reitin puut uitettiin Kymijoelle. Sijaintinsa johdosta niemi oli oivallinen uiton tukikohta. Tähän tarkoitukseen Kymin Osakeyhtiö-Kymmene Aktiebolag osti tilan rakennuksineen itselleen vuonna 1955 Anna ja Yrjö Suhoselta. Uitto kukoisti ja sitten kuihtui pois. Viimeiset vuodet Kyminniemi toimi yhtiön henkilöstön virkistyspaikkana.

Niemi henkii historiaa. Mäntyharjun kunnan rakennusvalvonnasta löytyivät edellisen peruskorjauksen suunnitelmat ja luvat. Vuonna 1957 niemessä tehtiin edellinen suuri remontti. Tuolloin rakennettiin uusi talousrakennus ja vanha tupa peruskorjattiin. Rakennusurakoitsijamme Esko Ahola löysi tuvan eristeiden joukosta edellisen peruskorjaustyön urakkasopimuksen. Tuossa remontissa rakennukseen asennettiin vesikiertoinen keskuslämmitys ja kuivaushuone.  

Keskuslämmitys toimi hienosti silloin, kun emäntä jaksoi kantaa keittiön hellaan puita ja säiliöön vettä. Tämä mahtava hellavanhus jää kertomaan tarinoitaan niemen seuraavillekin asukkaille, sillä se kunnostetaan osana nyt tehtävää peruskorjaustyötä. Tukkilaisten usein likomärkien varusteiden kuivatushuoneesta rakennetaan tämänkertaisessa korjauksessa wc ja suihkuhuone. Kuivauksessa tarpeelliset ilmastointitorvet näkyvät avoullakolla remontin jälkeenkin. 

Uittotuvan komeisiin hirsiin on lyijykynällä ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu ”Täysremontti 1957”.  Se remontti tehtiin kunnolla, ja työ kantoi tähän asti.  Meidän arkkitehtimme painoi uudisrakennuksen lattiavaluun kädenjälkensä. Me tallennamme tuvan rakenteisiin terveiset nykyhetkestä. On jännittävää kuvitella aikaa, jolloin rakennusta seuraavan kerran korjataan ja nämä vuoden 2011 terveiset löydetään.

Vanhoissa puurakennuksissa huomaan usein laskeskelevani vuosikymmeniä ja -satoja taaksepäin. Arvuuttelen aikaa, jolloin tuvan hirret ovat huojuneet honkina saloilla tai kiikkuneet korkealla männynlatvoissa pienen pieninä siemeninä nerokkaasti rakentuneiden käpyjen suojassa. Jonain lämpimänä kevätpäivänä kävyt ovat auenneet risahtaen ja lenninsiivelliset siemenet ovat leijailleet maahan. Jotkin niistä ovat löytäneet otollisen kasvupaikan varttuakseen rakennuspuiksi. Liekö itse Yrjö Suhonen tai joku vielä varhaisempi eläjä kaatanut hirret, veistänyt ne ja kerros kerrallaan nostanut seinät uuteen tupaansa Pyhäkosken niskalle.

Tuo tuvan alkuperäinen rakentaja on varmasti tuntenut samanlaista ylpeyttä ja onnistumisen iloa kuin me nykyajan rakentajatkin. Koemme vahvasti olevamme osa niemen historiaa, yksi lenkki siinä pitkässä ketjussa, joka saa jatkoa ensi kesänä historiallisen kohteen etsiessä uutta omistajaa. Kyminniemen historiankirjoituksessa vuoden 2011 kohdalla lukee ”täysremontti, loma-asuntomessut ja uusi omistaja”.

Riitta Väisänen

Riitta Väisänen työskentelee kiinteistöliiketoiminnan myyntipäällikkönä UPM:n Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminnassa. Hän on myös projektipäällikkö UPM:n loma-asuntomessukohteen Kyminniemen uittotuvan kunnostuksessa. Remontoituun Kyminniemen uittotupaan pääsi tutustumaan Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 27.6.-10.7.2011

UPM Mäntyharjun loma-asuntomessuilla