Metsien lajit hyötyvät talousmetsien luonnonhoidosta

​Säästöpuut, lahopuun turvaaminen metsätaloustoimissa, luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet edistävän monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Talousmetsien luonnonhoito on kustannustehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. 

​Suomen eliölajien uhanalaisuus arvioidaan kymmenen vuoden välein. Uusin uhanalaisuuden arviointiraportti, Punainen kirja, julkaistiin joulukuussa 2010.

Suomessa elää noin 50 000 eliölajia, joista 21 398 tunnetaan riittävän hyvin uhanalaisuuden arvioimiseksi. Arviointiraportin mukaan maassamme on 2 247 uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Tämä tarkoittaa, että noin joka kymmenes laji on uhanalainen.  36 prosenttia uhanalaisista lajeista elää metsissä ja 23 prosenttia erilaisissa kulttuuri- ja perinneympäristöissä. Metsälajien suuri osuus uhanalaisista lajeista selittyy osaltaan sillä, että noin puolet Suomen lajeista elää metsissä.

Syynä monen lajin uhanalaisuuteen on etenkin lahopuun nykyinen suhteellisen vähäinen määrä maamme metsissä. Uhanalaisuuden taustalla on myös lehtojen harvinaistuminen ja lehtipuiden väheneminen. Avointen metsäelinympäristöjen, esimerkiksi harjurinteiden lajistoa haittaa umpeenkasvu.

Säästöpuita ja luonnonhoidollista kulotusta

Metsälajien uhanalaistuminen on raportin perusteella hieman hidastunut. Monen lajin kehitys on ollut myönteistä. Näistä lajeista puolet on kovakuoriaisia, jotka ovat hyötyneet hakkuualoille jätettävistä säästöpuista, etenkin haavasta.

Luteet ovat lajiryhmä, jonka uhanalaisuus on vähentynyt. Metsäpaloalueilla viihtyvät ludelajit näyttävät hyötyvän lisääntyneistä luonnonhoidollisista kulotuksista. Luteisiin kuuluvan kulolatikan uhanalaisuusstatus voitiin poistaa – laji on kymmenessä vuodessa muuttunut erittäin uhanalaisesta elinvoimaiseksi.
Metsälinnuista kolmentoista lajin luokitus muuttui silmällä pidettävästä elinvoimaiseksi. Valkoselkätikan uhanalaisuusluokka parani äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.

Tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan säästöpuut, lahopuun turvaaminen metsätaloustoimissa, luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet näyttävät edistävän monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Tämä on viesti siitä, että näillä toimenpiteillä on oikeasti merkitystä metsäluontomme monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Talousmetsien luonnonhoito on kustannustehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. UPM:n kehittämä säästöpuuryhmän poltto on hyvä esimerkki luonnonhoitotoimesta, joka tuottaa nopean monimuotoisuushyödyn taloudellisesti pienellä panostuksella.

Matti Maajärvi
Kirjoittaja on UPM:n ympäristöasiantuntija

Lue myös: UPM toteutti säästöpuiden polton Jyväskylässä