​Uhanalainen valkoselkätikka. Kuva: Arttu Valonen

Uhanalainen valkoselkätikka voi menestyä myös talousmetsissä

​Valkoselkätikka on Suomen uhanalaisin metsälintu. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana valkoselkätikkakanta on moninkertaistunut suojelun ja hoidon ansiosta. Tänään metsissämme pesii jo noin 200 valkoselkätikkaparia. Huomioimalla sen elinolot metsätaloustoimenpiteitä talousmetsissä suunniteltaessa ja toteutettaessa kanta voidaan tuplata nykyisestä, ja samalla edistää myös monien muiden lajien elinoloja.

​Valkoselkätikalle tärkeitä rakennepiirteitä voi suunnitelmallisesti säilyttää ja lisätä metsätaloustoimenpiteitä toteutettaessa. Reviirillä olevat ja sinne säästettävät yksittäisetkin lehtipuut ovat tikalle hyödyksi. Valkoselkätukka suosii valoisia lehti- ja lehtilahopuustoisia metsiä. Sen elinympäristössä on erityisesti koivuja, haapoja, harmaa- ja tervaleppiä sekä raitoja. Pesän se rakentaa metsän kätköön tai hyvinkin avoimelle lämpimälle paikalle pellon reunametsään, rantaan tai jopa uudistusalan yksittäiseen säästöpuuhun.

Kesäkuussa 2015 on julkaistu tulokset UPM:n, WWF Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyöhankkeesta, jossa on paneuduttu uhanalaisen valkoselkätikan huomioon ottamista metsätaloudessa. Hankkeen tulosten pohjalta on laadittu opas ”Valkoselkätikka ja metsänkäsittely”, joka sisältää ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille toimenpiteistä, joiden avulla valkoselkätikan elämää voidaan helpottaa talousmetsiä käsiteltäessä.

Löydät oppaan klikkaamalla Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -opas.