​UPM kehittää Ärjänsaarta kokonaisuutena

Keskustelu UPM:n hakkuista Oulujärvessä sijaitsevasta Ärjänsaaresta käy vilkkaana. Hakkuiden vaikutus saaren virkistyskäyttöön, Natura 2000 -suojelukohteisiin, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin ja lajistoon huolettavat paikallisia ja herättävät keskustelua laajemminkin.
Ärjänsaari on kesänviettopaikka

Saaren erityispiirteitä ovat hiekkadyynit ja sen laajat hiekkarannat, jotka kesän helteisinä päivinä houkuttelevat ihmisiä nauttimaan Oulujärven vilvoittavista tuulista. Aikanaan  rannat täyttyivät kesälomaa viettävistä Kajaani-yhtiöläisistä perheineen. Saarellehan alettiin rakentaa 1920-luvulla lomakylää yhtiön henkilöstön käyttöön. Nykyisin saari on avoin niin veneilijöille kuin myös sinne vuoroveneellä matkaaville vapaa-ajanviettäjille. Säästä riippuen saaren hiekkarannoista nauttii 2000 – 5000 retkeilijää kesässä.

Ranta-alueet on todettu myös suojelukohteiksi ja rauhoitettu luonnonsuojelu- ja rantojensuojelulain nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että uudisrakentaminen ja metsätalous rannoilla ja sen metsäisillä suojavyöhykkeillä eivät ole sallittuja. Myös lomakylän vanhimmat rakennukset on suojeltu kaavamääräyksin. Kaiken kaikkiaan saaren noin 270 hehtaarin alasta noin 150 hehtaaria on suojeltu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas porokirkon alue sijaitsee myös käytön ulkopuolelle rajatulla alueella.

Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelma on muutakin kuin hakkuusuunnitelma

UPM valmisteli vuonna 2014 Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman, joka kattaa saaren toiminnan kehittämisen kokonaisuutena ja ottaa huomioon saaren virkistyskäytön, maiseman ja monimuotoisuuden. Saarihan on Natura 2000 -alue, jonka ranta-alueet sekä sisäosien arvokkaat luontotyypit on suojeltu. Muissa osissa saarta, noin 120 hehtaarin alalla metsätalous on sallittua viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaisesti, mistä johtuen suunnitelma sisältää myös metsäsuunnitelman.

Hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty avoimesti eri sidosryhmiä kuunnellen. Suunnitelman tekeminen kiinnostikin erityisesti paikallisia asukkaita ja saarella 28.8.2014 järjestettyyn avoimeen keskustelutilaisuuteen osallistui jopa 60 henkilöä.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa saaren luontotyypit on inventoitu kesällä 2014 ja ulkopuolinen asiantuntija on arvioinut suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksen alueen Natura 2000 -luontotyyppeihin. Inventoinnissa todettiin muun muassa, että lahopuun määrä saarella on hyvin vähäinen, mistä johtuen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota keinoihin lisätä lahopuun määrää ja monimuotoistaa saaren lajistoa.

Merkittävä osa suunnitelmaa on Kajaanin Ammattikorkeakoulun (KAMK) UPM:n toimeksiannosta tekemä kehityssuunnitelma. KAMK teki vuosina 2014 – 2015 saaren rakennusten kuntoarvion,  suunnitelman vesi-, jäte- ja energiahuollosta sekä turvallisuussuunnitelman. Osana hanketta tehtiin kesällä 2015 saaren kävijöiden keskuudessa haastattelututkimus, johon vastasi 123 saarella vieraillutta sekä haastateltiin paikallisia matkailuyrittäjiä ja -organisaatioita saaren kehittämistarpeista. KAMK:laiset laativat myös reitti- ja aktiviteettiehdotuksen, jonka tavoitteena on laajentaa virkistyskäyttöä myös saaren sisäosiin. Nykyisellään 90 % vierailijoista käy vain saaren rannoilla.

Virkistyskäyttömahdollisuuksia parannettiin jo kesällä 2015 rakennuttamalla paikallisilla yrittäjillä uusi laituri, joka tekee saarelle rantautumisen entistä turvallisemmaksi.

Uudet metsänkasvatusmenetelmät käyttöön

Vuoden 2014 alusta voimaan tullut metsälaki sisältää uusia metsänkäsittelymenetelmiä kuten pienaukkohakkuut ja erilaiset poimintahakkuut. Ärjänsaaren metsäsuunnitelmassa hyödynnetään näitä uusia mahdollisuuksia, joilla pyritään metsän peitteisyyden säilymiseen, metsän rakenteen monipuolistamiseen sekä luontaiseen uudistumiseen ja alueen geneettisen perimän säilyttämiseen.

Saarella siis ei tehdä laajoja avohakkuita, vaan pienaukkohakkuita, ylä- ja alaharvennuksia sekä poimintahakkuita. Aukkojen koko vaihtelee ja ne tehdään maaston muotoja myötäillen. Aukkojen koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria, mutta huomattava osa niistä on tätä pienempiä. Tavoitteena on monipuolistaa saaren sisäosan metsien rakennetta ja lisätä alueen puulajikirjoa monotonisissa männiköissä, mikä on perua saaren aiemmasta historiasta.  Tavoitteena on myös lisätä lahopuustoa, jota saarella kesällä 2014 tehdyn inventoinnin mukaan ei ole lähes ollenkaan. Saarellahan on tehty laajojakin avohakkuita 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tämäntalvista hakkuuta ennen saarelta on korjattu puuta 1960- ja 1980-luvulla.

Kainuun ELY-keskus hyväksyi Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelman 19.12.2014.

Metsäsuunnitelman toteutuksen ajoitus on sääriippuvainen. Alueen erityispiirteistä johtuen hakkuut tehdään talvella, kun maa on jäässä, jotta maasto ei vaurioituisi. Se vaatii kuitenkin vahvaa jäätietä, jotta koneet voidaan kuljettaa turvallisesti saarelle ja saarelta pois samoin kuin toimittaa puut mantereelle. Talvi 2014 – 2015 oli niin leuto, että riittävän vahvan jäätien teko saareen ei ollut mahdollista. Joulukuun 2015 lopussa alkanut pakkaskausi mahdollisti tien tekemisen ja puunkorjuun aloittamisen.

Ärjänsaarta on tarjottu suojelukohteeksi

Ärjänsaaren myynnistä ja suojelukorvauksista on neuvoteltu vuosien mittaan muun muassa Ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Kajaanin kaupungin ja yksityishenkilöiden kanssa.

Saari oli mukana muun muassa UPM:n ja Ympäristöministeriön välisissä Natura-aluekorvausneuvotteluissa vuosina 2009 – 2010 ja sen jälkeen tilannetta on tarkistettu ajoittain. Viimeksi asia on otettu esille ympäristöministeriön kanssa tammikuussa 2016. Ministeriön kanta on ollut, että saaren suojelu toteuttamiseksi riittävät rantojen osalta rantojensuojelu- ja luonnonsuojelulaki ja lomakylän osalta kaavamääräykset. Ympäristöministeriön mukaan viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaiseen metsätalouden harjoittamiseen ei ole estettä saaren sisäosissa.

Lue lisää

Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Kainuun ELY-keskuksen lausunto

Yhteenveto keskustelutilaisuudesta Kajaanissa 3.2.2016