Suotalkoot ovat kokemisen arvoisia luontoretkiä

Suotalkoot ovat kokemisen arvoisia luontoretkiä

​Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on järjestänyt yhdessä Keurusseudun Luonnonystävien ja Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Keuruun Pihlajavedellä vuosina 2011 – 2016 useita suotalkoita. Ennallistamiskohteet sijaitsevat UPM:n omistamilla mailla, ja yhtiö on tukenut niiden toteuttamista. Tukea talkoisiin yhdistys on saanut myös Freshabit LIFE –hankerahoituksena. Osallistumalla talkoisiin kuka vain voi edistää luonnon monimuotoisuutta ja suolajien elinympäristöjen ennallistamista.

Kuokka, lapio ja leka ovat ennallistamistalkoissa yleisimmät työvälineet, kun suo-ojia padotaan ja suolta poistetaan käsipelillä sinne ojituksen jälkeen kasvaneita puita. Moottori- ja raivaussaha nopeuttavat työtä, mutta pääasiallisesti talkoolaiset käyttävät käsityökaluja. Talkoolaisten työ on siis osittain raskastakin raatamista, mutta ei pakkotahtista.

”Jos kuokan ja lapion heilutus alkaa tuntua rasittavalta, voi hyvillä mielin tutustua suohon, suolajistoon, aiempien ennallistamistalkoiden tuloksiin sekä soiden merkitykseen monimuotoisuuden, vesien ja ilmaston suojelussa”, kertoo talkoiden organisoinnista vastannut Matti Aalto.

Keski-Suomen suotalkoissa on ennallistettu pääosin rämeitä ja avosoita. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suot luonnontilaan niin vedenpinnan korkeuden kuin lajiston osalta. Yksi keskeinen tavoite on säilyttää elinvoimainen riekkokanta alueella.

”Viiden vuoden aikana talkoolaiset ovat urakoineet 100 patoa yhtiön Multialla ja Keuruulla sijaitseville alueille”, ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo talkoiden laajuudesta. ”Upeaa työtä, jonka tulokset näkyvät jo! Kiitokset talkoiden järjestäjille ja talkoolaisille.
 



 

Miksi soita ennallistetaan

Soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön aloitettiin Suomessa 1800-luvulla, ja tällä hetkellä yli puolet lähes 10 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu metsätalouskäyttöön. Osa ojitetuista soista on kuitenkin heikkotuottoisia eli puusto ei ole kasvanut toivotulla tavalla suon märkyydestä ja maaperän vähäravinteisuudesta johtuen.

Ennallistamalla eli tukkimalla suo-ojia ja poistamalla puustoa saadaan suon vedenpinta nousemaan, suolajisto palaamaan ja turpeen muodostuminen käynnistymään. Tutkimusten mukaan soiden vedenpinnan taso palautuu yleensä nopeasti luonnontilaisten soiden tasolle, mutta kasvillisuuden palautuminen ja turpeen muodostuminen vievät enemmän aikaa.

Soiden ennallistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja lisää niiden virkistyskäyttöä. Luonnontilainen suo on myös suuri hiilivarasto. Suot tasaavat tulvia ja sitovat kiintoainesta ja ravinteita, mikä  vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja liettymistä. 
 



 

UPM ja suot

Kaikki yhtiön omistamat luonnontilaiset suot on suojeltu joko luonnonsuojelulain perusteella tai yhtiön omalla päätöksellä. Vähätuottoisten ojitettujen soiden ennallistaminen Keski-Suomessa aloitettiin yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa vuonna 2011. Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin jäsenistöstä löytyy osaamista sekä ennallistamistöiden suunnitteluun että toteutukseen.

 

Kuvat: Ville Kangas
Lue myös Sami Oksan blogi: Suosta ja soista