sienisato

Sienisato on nyt parhaimmillaan

​Sienestys on hauska ja hyödyllinen harrastus. Syksyinen metsä tarjoaa terveellistä ja edullista ruokaa sekä  myös raitista ilmaa, kuntoilua ja kiireettömän hetken luonnon rauhassa. Tatit, vahverot ja haperot ovat valmiina poimittavaksi sienikoriin.

​Metsissämme kasvaa tuhansia sienilajeja, joista syötäviä on noin 200. Vuosittainen sienisatomme on arviolta 1,5 miljardia kiloa. Poimintakelpoisesta sadosta kerätään talteen 1-2 prosenttia. 

Eri sienilajit viihtyvät eri tyyppisissä metsissä. Koivusekametsistä voit kerätä kantarelleja, mustatorvisieniä ja koivunpunikkitatteja. Kuusimetsistä löydät haaparouskuja ja viinihaperoita. Suppilovahveroita voit etsiä sammaleisesta kuusikosta. Mäntykankailla viihtyvät männynherkkutatit ja kangasrouskut.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ylläpitää ohjeellista suositeltavien ruokasienten listaa, jolla on 23 lajia tai lajiryhmää. Listalle otetut sienet ovat helppoja tunnistaa eikä niitä voi helposti sekoittaa myrkyllisiin näköislajeihin. Etenkin aloittelijan on hyvä pysyä näissä sienissä, ja kerätä vain tuntemiaan lajeja. Sienimetsälle mukaan voit tulostaa Metsiemme ruokasieniä –opasvihkosen

Suositeltujen ruokasienien listalla ovat herkkutatit, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, mesisienet, keltavahvero eli  kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, korvasieni, huhtasienet ja tuoksuvalmuska. 

Miltä näyttää tuoksuvalmuska eli japanilaisten rakastama matsutake? Metsäkirjastosta löydät kuvauksen tästä erinomaisesta ruokasienestä sekä yli 40 muusta sienestä. 

Sieniretkellä on hyvä tarkistaa oman metsän hakkuu- ja hoitotarpeet ja sopia metsäasiakasvastaavamme kanssa tapaamisesta. Klikkaa yhteystietohakuun ja ota yhteyttä.