Rupilisko pohjoiskarjalaisen lammen rannalla kuva Ville Vuorio

Rupilisko voi todistetusti paremmin METSO-hankkeen ansiosta

​Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman hankkeissa on tehty hartiavoimin työtä Suomen metsien lajiston hyväksi. Tänä vuonna päättyvässä verkostohankkeessa on kaivettu kuluneiden kahden vuoden aikana 18 uutta lampea uhanalaisen rupiliskon elinalueelle Pohjois-Karjalaan. Elokuussa toteutetuissa seurannoissa havaittiin rupiliskojen levinneen jo kuuteen uuteen lampeen.

​- Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun rupiliskot ovat lisääntyneet lajille varta vasten kaivetuissa lammissa. Näiden havaintojen myötä on selvää, että rupiliskoja on nyt enemmän Suomessa kuin ennen hanketta, iloitsee hankkeen työntekijä ja rupiliskotutkija Ville Vuorio Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Lampia on kaivettu METSO-hankkeen toimesta sellaisille alueille, joiden rupiliskokannat ovat heikentyneet esimerkiksi lampien umpeenkasvun tai ojitusten seurauksena. Uusien lampien kaivamisen lisäksi rupiliskojen elinoloja on kohennettu syventämällä olemassa olevia lampia, nostamalla niiden vedenpintaa ja ennallistamalla lampien lähellä olevia suoalueita.

Yhteistyötä Pohjois-Karjalan maskotin hyväksi

Rupiliskoilta hyväksynnän saaneet lammet sijaitsevat yksityisten metsänomistajien, Joensuun kaupungin ja UPM:n mailla. Lampien suunnittelu ja toteutus on tehty yhdessä ELY- ja Metsäkeskuksen sekä UPM:n kanssa, kaivuutöihin osallistui paikallisia koneyrittäjiä. Rahoitusta hanke on saanut maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön lisäksi UPM:ltä ja Joensuun kaupungilta sekä Ilosaarirockin hiilikompensaation myötä myös Joensuun Popmuusikot ry:ltä ja POP-pankilta. Yksityismailla lampia on kaivettu ja pienvesiluontoa ennallistettu myös Metsäkeskuksen luonnonhoitohankerahoituksella

- Rupiliskosta tuli nelivuotisen hankkeen aikana koko Pohjois-Karjalan maskotti; se on esiintynyt niin lehdissä, rock-tapahtumassa, musiikkivideolla kuin lautapelissäkin. Vuonna 2012 Joensuun kaupunki nimesi rupiliskon nimikkolajikseen, kuvailee hankkeen vastuullinen johtaja Sirkka Hakalisto Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Hankkeen toiminnan myötä rupiliskon esiintymisalueet osataan nykyään huomioida kustannustehokkaasti osana normaalia metsänhoitoa. Hakkuut suunnitellaan niin, että rupiliskolampia ympäröivä puusto säästetään. Iloiset uutiset uusien lampien asukkaista todennäköisesti kannustavat myös jatkamaan rupiliskon elinympäristöjen luonnonhoitoa.

- Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa tässä METSO-hankkeessa on ollut erittäin mielekästä, koska rupiliskon elinolosuhteiden turvaamisessa ja parantamisessa on kyetty viemään ekologinen tieto ja nykyaikainen metsäosaaminen jo hankkeen aikana käytännön metsätaloustoimintaan, toteaa UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

Lue lisää rupiliskosta metsäkirjaston artikkelista Uhanalainen rupilisko METSO-verkostohankkeessa.