Metsänomistaja päättää, miten hänen metsäänsä hoidetaan

​Uusi metsänomistajalle entistä suurempia vapauksia ja myös vastuuta antanut metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Muutostarpeita vuodesta 1996 voimassa olleeseen metsälakiin aiheuttivat niin globaalin maailmantalouden suhdanteet ja metsäteollisuuden voimakas rakennemuutos kuin metsien käytössä sekä yhteiskunnan ja metsänomistajien arvoissa tapahtuneet muutokset. Uusi laki toi mukanaan useita vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä jaksottaisen metsänkasvatuksen rinnalle.

​”Metsänomistajien arvot ja metsänomistamisen tavoitteet vaihtelevat”, UPM:n metsäasiakasvastaava Olli-Pekka Eskelinen toteaa. ”Keskustelemme niistä aina asiakkaan kanssa ennen puukauppa- ja metsänhoitotyötarjouksen tekemistä: tavoitteemme on tehdä asiakkaalle hänen toiveidensa metsä. Luonnollisesti tuomme esille myös eri toimintatapojen vaikutukset metsään pitkällä tähtäimellä”, Eskelinen jatkaa.

UPM:n henkilöstö ja yrittäjät ovat ammattilaisia

UPM:n henkilöstö ja yrittäjät on koulutettu suunnittelemaan ja toteuttamaan hakkuut ja metsänhoitotyöt metsänomistajan valitseman metsänkäsittelytavan mukaisesti.

”Olemme testanneet ja kouluttaneet henkilöstöämme uusien hakkuumenetelmien käyttöön yhtiön metsiin tehdyillä mallileimikoilla jo ennen lain voimaan tuloa”, Eskelinen kertoo. ”Lisäksi henkilöstömme ja yrittäjämme osallistuivat vuoden 2014 keväällä laajasti Metsäkeskuksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

”Emme kuitenkaan ole vielä päässeet laajamittaisesti kartuttamaan kokemustamme uusista hakkuutavoista yksityismetsissä. Vasta muutama asiakas on tarttunut uusiin menetelmiin”, Eskelinen toteaa.

”Metsänkäsittelymenetelmien osalta muutoksen tuulet näyttävät puhaltavan hitaasti ja suurin osa metsänomistajista uskoo jaksottaisen kasvatuksen edullisuuteen”, Eskelinen kertoo. ”Se on myös yhtiön metsissä päämenetelmä, vaikka käytämmekin erityiskohteissa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta.”

Järeä, hyvälaatuinen puu on halutuinta

Puuta ostettaessa leimikon hinnoittelun lähtökohtana on markkinahinta, johon vaikuttavat kysyntä- ja tarjontatilanne. Lisäksi hintaan vaikuttavat korjattavan puuston määrä, järeys ja laatu sekä korjuu- ja kuljetuskustannukset.
200_Eskelinen-Olli-Pekka.jpg
”Itse ostan puuta yksityismetsänomistajilta Lappeenrannan pohjoisosista jatkuvasti kaikkia puutavaralajeja, jotka päätyvät suurimmaksi osaksi UPM:n Kaukaan tehtaille. Saha, paperi- ja sellutehdas jalostavat puut edelleen hyödyllisiksi tuotteiksi”, Eskelinen kertoo.

”Tehdasalueella kuluu vuosittain noin 5 miljoonaa m3 mänty- ja kuusitukkia sekä koivu- ja havukuitupuuta. Lisäksi toimitamme energiapuuta Kaukaan Voiman biovoimalaitokselle. Puuta alueella tarvitaan tasaisena virtana kuten myös muilla tehtaillamme eri puolilla Suomea”

”Puun laadulla on iso merkitys”, Eskelinen painottaa. ”Hyvälaatuista puuta tehtaamme pystyvät jalostamaan kustannustehokkaasti. Huonosti hoidettu tai hoitamaton metsä ei tuota laatupuuta. Aktiiviseen metsänhoitoon kannattaa siis satsata on valittu metsänkäsittelymenetelmä mikä tahansa.”

Kysy lisää metsäasiakasvastaaviltamme joko asuinpaikkakunnallasi tai metsäsi sijaintipaikkakunnalla.

Katso yhteystiedot »
Lähetä yhteydenottopyyntö verkossa »
Soita numeroon 0204 16 121

Aiheeseen liittyvää:
Metsän henki -lehti numero 4/2013
Metsän henki -lehti numero 1/2014

Jorma Saarimaan blogi: Metsälaki uudistuu – olemmeko valmiita muutokseen?
Jyri Schildtin blogi: Metsälaki voimaan – mikä muuttuu