​Hämeenkylmäkukka on yksi uhanalaisista lajeista

Kahdeksan vuoden kokemukset harjujen paahde-elinympäristöjen hoidosta yksiin kansiin

Laajapohjainen yhteistyö ympäristö- ja metsäalan toimijoiden kesken on tuottanut yhteisen näkemyksen harjumetsien paahdeympäristöjen hoidosta. Harjut ovat tärkeitä paitsi niihin erikoistuneille lajeille myös ihmisille – harjut ovat osa suomalaista kansallismaisemaa ja tärkeitä virkistysalueita.

​Yhteistyöhankkeissa huomattiin, että metsätalous, luonnonhoito ja vaateliaiden lajien turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä voidaan toteuttaa samanaikaisesti kustannuksia säästäen.

Harjumetsien paahteiset elinympäristöt ja niihin erikoistunut lajisto ovat taantuneet muun muassa umpeenkasvun ja metsäpalojen torjumisen seurauksena. Suomen ympäristökeskus on koordinoinut vuodesta 2006 alkaen kolmea harjujen paahde-elinympäristöjen hoitoa kehittävää hanketta. Hankkeissa on tunnistettu hoidon kannalta tärkeitä kohteita, tutkittu hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja lisätty käytännön tason yhteistyötä harjujen luonnonhoidossa. Suomen ympäristökeskuksen pääyhteistyötahot hoitokokeiden suunnittelussa, toimenpiteiden ideoinnissa ja luonnonhoitotoimenpiteiden toteutuksessa olivat Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja UPM.

Nyt hankkeiden tulokset on koottu yksiin kansiin kaikkien saatavilla olevaksi raportiksi. Näkemys harjujen luonnonhoidosta on vuosien varrella kehittynyt monella tapaa.

Lue lisää 19.3.2015 julkaistusta Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja UPM:n tiedotteesta

Tutustu myös näihin aineistoihin

Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot -raportti
Lisätietoa harjumetsien paahdeympäristöistä
Paahde-LIFE -hanke
Harjujen vapaaehtoinen hoito ja suojelu osana METSO-ohjelmaa
Metsäluonnon hoitohankkeet yksityismetsissä

Keskustele oman metsätilasi harjujen luonnonhoidosta myös metsäasiakasvastaavamme kanssa. Lähimmän metsäasiakasvastaavamme yhteystiedot löytyvät yhteyshenkilöhaustamme. Voit lähettää myös yhteydenottopyynnön.