​Metsästä tulee omistajalleen pankki, joka maksaa entistä parempaa korkoa, Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio kuvaa metsäomaisuuden tulevaisuusnäkymiä.

Metsä voi muuttua kultaakin kalliimmaksi

​Metlan ylijohtajan Hannu Raition mukaan vanha viisaus metsästä vihreänä kultana pitää tulevaisuudessa entistä paremmin kutinsa. Puun monipuolistuva jatkojalostus, lisääntyvä energiakäyttö ja kasvava kysyntä tekevät hyvin hoidetusta metsästä alati tuottoisamman sijoituskohteen.

​Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raition selkeä ennuste on, että metsämaalla ja puun hinnalla on tulevaisuudessa vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Toki sillä varauksella, ettei metsää ole jätetty vuosikymmeniksi aivan oman onnensa nojaan.
– Sekä puuraaka-aineen että maan kysyntä tulee kasvamaan selvästi nykyisestä. Tämä näkyy luonnollisesti myös niiden hinnassa. Metsästä tulee omistajalleen pankki, joka maksaa entistä parempaa korkoa.

Raitio perustaa näkemyksensä koko metsäalalla edessä olevaan murrokseen, josta on vasta saatu esimakua.
Puuta hyödynnetään jatkossa entistä monipuolisemmin ja tarkemmin. Paperin, selluloosan ja erilaisten rakennusmateriaalien lisäksi raaka-aineesta jalostetaan mitä erilaisimpia biokomponentteja muun muassa energia- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.

Ostajakunnan laajentumisen lisäksi metsänomistajien etuna on jatkossa se, että metsästä on irrotettavissa tuottoa selvästi nykyistä tiheämmällä aikavälillä.
– Joitakin alueita voidaan varata esimerkiksi nopeakasvuiselle energiapuulle, jolloin päästään irti perinteisestä 10:n, 30:n ja 50 vuoden korjuusyklistä, Raitio selvittää.

Mitalilla on myös toinen puoli. Horisontissa jo siintävä kysynnän lisäys pakottaa pohtimaan todella vakavasti, kuinka metsävarantomme saadaan aikanaan riittämään.
– Nykyisellään liki puolet korjauskelpoisesta puusta jää metsiin. Jatkossa puuta tarvitaan päinvastoin puolet enemmän, Raitio ynnäilee.

Aspiriini on vasta alkua

Moni tavallinen metsänomistaja liittää Metla-nimen lähinnä valtakunnallisiin metsäinventointeihin, joita tutkimuslaitos on tehnyt vuodesta 1920 lähtien. Metsien inventoinnit ovat edelleen yksi Metlan peruspilareista, mutta päivittäistä tutkimustyötä tehdään kymmenissä muissa hankkeissa.

Ylijohtaja Raitio koordinoi esimerkiksi metsäntutkimusorganisaatioiden maailmanliiton IUFRO:n Metsät ja ihmisten terveys -erityisohjelmaa. Tavoitteena on muun muassa löytää ja kehittää jatkoa myös metsäperäisille lääkeaineille, joita nykyisistä lääkkeistä on varovaisten arvioiden mukaan noin neljännes. Tavalliselle kuluttajalle tunnetuimpia ovat kiniini, muun muassa aspiriinissa käytettävä salisyylihappo ja miksei myös kotoinen ksylitoli.

Raition mukaan yhteistyö on tiivistä metsäteollisuuden suuntaan. Tässä kohtaa kumppaneihin lukeutuu aktiivisesti uusia tuotteita kehittävä UPM.

Vielä muutama vuosi sitten auringonlaskun alaksi leimattu metsäala on nyt ilmastonmuutoksen, hiilinielujen ja etenkin bioenergiahankkeiden myötä melkoisessa nosteessa tutkijapiireissä.

Teksti Timo Sormunen | Kuva Satu Vuori