Ajatuksia tulevaisuuden koneenkuljettajakoulutuksesta

​Metsäteollisuus tai voisiko jo sanoa bioteollisuus elää uutta nousua Suomessa. Metsän biomassaa hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti entistä enemmän. Alan nykyiset ja tulevat näkymät ovatkin heijastuneet hyvänä opiskelijoiden hakeutumisena alan koulutukseen.

​Jämsän ammattiopistossa metsäalan koulutusvolyymi on lähes tuplaantunut parin viimeisen vuoden aikana. Aikuiskoulutus on kasvanut huomattavasti. Nuorten hakeutuminen koulutukseen on ollut maltillisemmassa kasvussa. Jämsässä aloittaa elokuussa 45 nuorta. Metsäalan perustutkinto-opiskelijoiden määrän arvioidaan olevan syyskuussa noin 200. Näiden lisäksi alalla opiskelee muutamia kymmeniä ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoita.

Valitettavasti metsäkoneasentajien koulutus ei vedä riittävän hyvin. Suomessa onkin ollut krooninen pula raskaskoneasennusta hallitsevista asentajista. Heitä tarvitaan raskaan liikenteen, maarakennuksen, maatalouden, kaivosteollisuuden ja metsäalan tarpeisiin. Raskaskoneasennus on erittäin haastava sektori koulutuksen järjestäjälle ja tietysti myös opiskelijalle. Alan koulutus on hieman jäsentymätöntä ja tutkintorakenne ei ole nykyisiä tarpeita vastaava. Asennuskoulutuksen rahoitus on myös jäänyt selkeästi jälkeen koulutuksen kustannusrakenteeseen nähden. Alaa ei pysty kouluttamaan henkilöautomekaanikon rahoituksella.

Rahoitus vähenee

Yhteiskunnan kireä taloustilanne on heijastunut ammatilliseen koulutukseen pysyvästi. Koulutuksen rahoitus on ollut jäädytettynä vuoden 2012 tasolle. Vuonna 2017 koulutuksen rahoitusta leikataan 10 prosenttia tämänhetkisestä tasosta. Tuleva rahoitusleikkaus pakottaa ammatillisen koulutuksen varsin rajuihin toimintatapojen muutokseen. Toisaalta opetuksen kustannuspainetta nostaa selkeästi viime vuonna tullut säädös opintojen henkilökohtaistamisesta ja siirtymisestä osaamisperusteiseen arviointiin, joka tapahtuu työssäoppimispaikoissa.

Myös rahoitusperusta muuttuu voimakkaasti suoritusperusteiseksi vuoden 2018 alusta, jolloin lähes puolet koulun saamasta rahoituksesta tulee tutkintosuorituksista ja niiden osista. On sanottu, että ammatillisen koulutuksen muutos on suurin vuosikymmeniin. Esimerkiksi Jämsän ammattiopistossa tulemme laatimaan elokuussa aloittavien nuorten kanssa henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Tavoitteena on lyhentää opintojen kestoa keskimäärin kolmesta vuodesta 2,5 vuoteen.

Kustannustehokkuutta lisättävä

Ammatillisessa koulutuksessa on nostettava oleellisesti kustannustehokkuutta. Metsäalan koulutuksessa etenkin kalliissa koneellisen puunkorjuun koulutuksessa meidän on entistä enemmän hyödynnettävä simulaattori-opetusta. Opetusohjelmistot ja -laitteet ovatkin kehittyneet viime vuosina paljon. Opetusteknologian avulla voidaan luoda jatkossa lähes autenttisia virtuaaliympäristöjä ja -koneita. Maailmalla on jo kehitetty virtuaalisia henkilöautoja hologrammitekniikalla autotekniikan opetukseen. Myös opetus ja yhteydenpito opiskelijoihin mullistuu. Tällä hetkellä olemme kehittämässä metsäopetukseen live-kuvaan perustuvaa opetusta ja ohjausta maasto-olosuhteissa.

Jämsän ammattiopistossa on hyvä ja monipuolinen koneellisen puunkorjuun konekanta. Rahoituksen murenemisen vuoksi olemme pakotettuja siirtymään halvempaan ja huomattavasti pienempään konekantaan. Onneksi muutamat konevalmistajat ovat tuoneet markkinoille ns. minimetsäkoneita. Minikaivukoneita on jo pitkään käytetty maarakennuksen kuljettajakoulutuksessa. Koulutusvolyymin kasvun vuoksi yhdeksi pullonkaulaksi on tullut koulun käytössä olevien ensiopetukseen tarkoitettujen metsien kapasiteetti. Onneksi meillä on hyvät ja toimivat suhteen esimerkiksi UPM:n metsäosaston kanssa, jonka hakkutyömaista olemme saaneet harjoitteluympäristöjä jo pidemmälle edenneiden opiskelijoiden opetukseen.

Korjuu- ja kuljetusteknologia muuttuu

Metsän biomassan korjuu ja massan kuljetus muodostavat tärkeän logistisen ketjun. Alan teknologinen kehitys on ollut huimaa. Olemme kuitenkin ottaneet vasta ensi askeleita digitalisaation suhteen. Teknologian kehityksen myötä kuljettajien työnkuva muuttuu ja robotiikka ottanee huiman harppauksen myös metsäkoneiden kehityksessä. Koneita tullaan ohjaamaan etänä ja kuljettajilla saattaa olla useita koneita samanaikaisesti hallinnassa.

Kuljettajan työnkuva muuttuu enemmän operaattorin työksi, tosin perinteinen osaaminen tulee myös olla vahvalla pohjalla. Robotisaatio edellyttää vielä useita tiedonsiirron ja digitaalisuuden kehitysloikkia. Myös kuljetuslogistiikka metsästä jalostuslaitokseen mullistuu. Ei mene kuin 10–15 vuotta, kun biomassa kuljetetaan valtatiesiirtymillä robottikuljettajan voimin. Rekan ohjaamoon tarvitaan toki fyysinen kuljettaja alemmalla tieverkostolla ja metsäautoteillä.

Tarvitaan laaja-alaista osaamista

Metsäkoneenkuljettajilta odotetaan perinteisen osaamisen lisäksi enenevässä määrin myös työn ja työmaan suunnitteluun liittyviä taitoja. Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen vaatimus tullee kasvamaan jatkossa oleellisesti. Tiimit/ryhmät tulevat hoitamaan biomassan metsästä jalostuslaitokseen. Metsässä ja metsätyömaiden läheisyydessä liikkuu nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän erilaisia ihmisiä, joiden intressit ovat moninaiset. Koneenkuljettaja/operaattori on usein ensimmäinen kontakti työmailla poikkeaville ihmisille. Kuljettaja on siten myös tärkeä vuorovaikutuslenkki urakoitsijan laatu- ja imagekuvan luojana ja rakentajana.

Toisaalta ala koneellistuu entistä enemmän, mutta toisaalta koneellisen korjuun ohella korostuu myös metsänhoito-osaaminen ja manuaalityökalujen käyttö. Kaikki metsänomistajat ja eri intressitahot eivät halua koneellistaa biomassan korjuuta täysipainoisesti.

Metsällä on ja tulee olemaan yhä laajemmin differentoituvia arvoja ja käyttötarkoituksia. Jollekin se on sijoituskohde ja toiselle mielen rauhoittumispaikka. Koneoperaattorin osaamisessa ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen korostuvat entisestään. Ammattilaisen tulee tunnistaa tärkeät luontokohteet ja osata neuvoa hyvät marja- ja sienimaat metsässä kulkijoille. Samoin tulee osata operoida metsässä huomioiden metsän omat asukit.

Petteri Järvinen
Rehtori
Jämsän ammattiopisto

Jämsän ammattiopiston tehtävänä on tuottaa osaamisellaan aktiivisia itseään kehittäviä ammattilaisia työelämän tarpeet ennakoiden sekä edistää yhteistyötä ja hyvinvointia toiminta-alueellaan.

Jämsän ammattiopisto on 1200 nuoren ja 2000 aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.

Lue lisää: Jämsän ammattiopisto