Taimikonhoito kannattaa

​On taas se aika vuodesta, kun luonto on muuttunut pitkän talven jälkeen heleän vihreäksi. Kesän kuluessa vihreä väri muuttuu syvemmäksi eikä kasvun ihme enää yllätä niin kuin keväällä. Vai onko sittenkään niin? Itse koen tulevani yllätetyksi joka vuosi myös loppukesällä. Lehdettömään aikaan taimikoita kierrellessä tekee usein johtopäätöksen, ettei välitöntä perkaustarvetta ole. Kuitenkin, sama taimikko elokuussa suorastaan huutaa perkaajaa avuksi. Tietyssä vaiheessa lehtipuut vain kasvavat nopeammin kuin havupuut. Rehevillä mailla koivut voivat venyä pituutta metrin kesässä, kun havupuut jäävät muutamaan kymmeneen senttiin.

Puulajien biologinen kasvurytmi on erilainen. Uudistamismenetelmä, maan viljavuus ja kosteusolot, mahdolliset tuhot sekä koivun siemensadon vuotuiset vaihtelut lisäävät puuyksilöiden kasvun eroa entisestään. Taimikon kehityksen tarkka ennustaminen on tästä syystä haasteellista. Tosin koivun tämän kevään kukinta helpottaa ennustamista. Varmuudella voidaan sanoa, että taimikonhoitotöitä on muutaman vuoden kuluttua tarjolla runsaasti. Tosiasia on myös se, että taimikoiden hoitaminen kannattaa kasvupaikasta ja puiden siemensadon vaihtelusta huolimatta.

Varhaishoito ratkaisee mitä metsässäsi tuotat

Viljavan maan varhaisperkaus on varmasti kannattavin metsätalouden työlaji. Siinä nimittäin määräytyy koko kiertoajan kantorahatulojen taso. Ei ole yhdentekevää, onko metsikön pääpuulaji hieskoivu, harmaaleppä vai kuusi. Pahimmillaan hoitamattoman lehtomaisen maan kuusentaimikko voi kehittyä lehtipuupöheiköksi, jonka korjuu edes energiapuuna ei kannata. ”Kiertoajan” kantorahatulo voi silloin olla muutamia satasia – jos sitäkään. Kuusi kyllä kestää aika hyvin varjostusta eikä tuho aina ole näin täydellinen. Kasvu- ja laatutappioita tulee joka tapauksessa paljon. Vertailun vuoksi: hoidettu istutuskuusikko antaa samalla kasvupaikalla yli 20 000 euron tulot hehtaarille 60 vuoden aikana!

Varttuneen taimikon hoito jalostaa arvopuuta

Taimikon harvennuksessa perataan vähäarvoiset puulajit ja heikkolaatuiset rungot pois pääpuulajia suosien. Kasvu keskitetään taimikon laadukkaimpiin runkoihin. Metsikön kokonaiskasvuun harvennuksella on vain vähän vaikutusta. Harvennus oikeaan tiheyteen nopeuttaa rungon järeytymistä, tekee jo ensiharvennuksesta kannattavan ja lyhentää kiertoaikaa. Jos taimikkoa ei harvenneta ajoissa, lähellä olevat lehtipuut piiskaavat pääpuulajin taimia, aiheuttavat latvanvaihtoja, runkovikoja ja kasvutappioita. Myös hirvi viihtyy ylitiheissä taimikoissa. Koivujen varjostama mänty maistuu sille erityisen hyvin.

Oikea-aikainen taimikonharvennus tuottaa arvokasta järeää tukkipuuta. Männiköt kannattaa harventaa viisimetrisinä. Oksan paksuus tyvitukin mitalla ei sen jälkeen enää merkittävästi lisäänny. Täystiheät kuusentaimikot voi harventaa jo 3 – 4 metrin pituudessa.

Ajoituksella ja omatoimisuudella säästöjä

Taimikonhoidon kustannuksissa voidaan säästää ajoituksella. Karuilla kasvupaikoilla selvitään usein yhdellä oikein ajoitetulla taimikonhoidolla. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin todeta, että keskiravinteiset ja rehevät maat tarvitsevat kaksi taimikonhoitokertaa. Sitten pieni osa taimikoista vaatii jopa kolme hoitokäyntiä, näistä ensimmäinen on usein heinäntorjunta. Aivan pieni joukko taimikoita ei tarvitse perkausta lainkaan. Istutetussa rauduskoivikossa voidaan joskus selvitä ilman ainuttakaan raivauskertaa.

Metsänomistaja voi säästää kustannuksia omalla työllään. Taimikonhoito on mukavaa hyötyliikuntaa ja valmis työ palkitsee. Mikäpä on upeampi näky, kuin vapautettu tasainen taimikko. Usein omat työmahdollisuudet kuitenkin yliarvioidaan eikä kaikkea suunniteltua työmäärää saakaan tehtyä. Koska myöhästyneen taimikonhoidon kustannukset lisääntyvät 10 – 15 % vuosittain, työtä ei kannata lykätä tuonnemmaksi. Oman suorituskyvyn ylittävät työt kannattaakin antaa UPM:n ammattilaisten tehtäväksi. UPM Metsä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja kustannustehokkaaseen taimikonhoitoon. Pienen taimikon koneellinen varhaisperkaus - kitkentä - vähentää varttuneen taimikon perkaustarvetta ja useimmiten kitkennällä vältetään toinen perkauskerta kokonaan. UPM TuottoTaimikko on turvallinen ja tuottava ratkaisu uudistamisesta taimikon vakiintumiseen asti. Siinä koneellinen istutus ja kitkentä yhdistettynä samaan ketjuun tuovat parhaan lähdön viljavan maan kuusikolle.

Kulunut talvi oli myyrätuhojen kannalta suotuisa. Etenkin peltomyyräkannat näyttävät taantuneen. Tuoreet istutukset on joka tapauksessa hyvä käydä tarkistamassa paikallisten tuhojen varalta. Lisäksi edellisen myyrähuipun aikaiset taimikot kannattaa käydä läpi ja katkoa ylimääräiset latvakasvaimet laadun turvaamiseksi. Se onkin leppoisaa ja hyödyllistä puuhaa vaikkapa kesälomalla tehtäväksi.

monilatva.jpg

Peltomyyrä söi kolme vuotta sitten kuvan taimikon lähes täysin ja tuho vaikutti täydelliseltä. Jo samana kesänä juurenniskan silmuista lähti uudet versot kasvamaan eikä uusintaistutusta tarvinnut tehdä. Ongelmaksi muodostui monilatvaisuus.

Metsänomistajan kannattaa katkoa ylimääräiset latvat myyrätuhotaimikoissa pois. Kasvamaan valitaan elinvoimaisin latvoista. Tämä on varmasti tuottavinta omatoimista metsänhoitoa.

 

Jyri Schildt

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Jyri Schildt, Metsänhoitopäällikkö
bloggerimage
Jyri Schildtillä on vankka kokemus metsänhoidosta ja –metsätaloudesta: 28 vuotta UPM:n ja sen edeltäjäyhtiöiden palveluksessa. Hän vastaa UPM:n omistamien metsien hoidosta Suomessa, ja on myös itse metsänomistaja.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte