Reitinvalintoja Lappee-Jukolaan



16.6.2016

Lappee-Jukolaan on kaksi vuorokautta jäljellä. Kilpailukeskus avataan kisavieraille jo huomenna, perjantaina 17.6. Edellisten viikkojen aikana on Lappeenrannan Raipon kylän pelloille rakentunut vähitellen kisakylä eri toimintoineen. Nyt on hetki, kun kaikki alkaa olla viimeistelyä vaille valmiina.

Huippujoukkueiden suunnistajat ovat käyneet harjoittelemassa Jukolan viestin maastoaluetta ympäröivissä metsissä viime syksyn ja kuluneen kevään aikana. Maastotyypistä ja kartoitustyylistä on haettu kokemuksia. Harjoitusmaastojen kautta saakin hyvän kuvan siitä, mitä viikonloppuna on odotettavissa.

Toisilla valmistautuminen Jukolaan on saattanut alkaa tällä viikolla elämänsä ensimmäisillä iltarasteilla. Kaveri- tai työporukoissa ehkä kysellään vielä viimeisten puuttuvien joukkueen jäsenten perään. Jukolan viestin yksi erikoispiirre on, että maailman parhaat ja aloittelijat kilpailevat samoilla suunnistusradoilla ja samaan aikaan. Tämä on ainutlaatuista ja yksi keskeinen tekijä Jukolan viestin tunnelmassa.

Millaisessa maastossa suunnistetaan

En tietenkään paljasta Lappee-Jukolan kilpailumaastosta mitään yksityiskohtia tässä kirjoituksessa. Mutta pohdiskellaanpa asiaa yleisemmin – mikä on tehnyt maastosta sen, mitä se tänä päivänä on? Jos lähdetään kaukaa historiasta liikenteeseen niin viimeisin maastonmuotoja Suomessa voimakkaasti muokannut tapahtuma oli jääkausi noin 10 000 vuotta sitten. Tästä muistona ovat esimerkiksi isot kivet, siirtolohkareet, jotka löysivät paikkansa jäämassojen liikkeiden myötä. Jään sulamisen jälkeen ilmasto lämpeni ja Suomi alkoi metsittyä. Kun ilmasto-olosuhteet saavuttivat nykyiset peruspiirteensä, kasvillisuus ja eliölajisto kehittyi vähitellen nykyisen kaltaiseksi.

Kun tullaan ajassa reilusti kohti nykypäivää, astui ihminenkin jossain vaiheessa ensimmäistä kertaa Lappee-Jukolan maastoon. Aluksi ihmisen vaikutus metsien rakenteeseen oli hyvin vähäistä. Metsästäjä-keräilijät käyttivät puuta lähinnä polttopuutarpeisiin. Metsiin muodostui suosituimmille reiteille tallattuja polkuja. Kun väestömäärät kasvoivat, tarve rakennusmateriaalille ja polttopuille lisääntyi. Puuta jalostavan teollisuuden kehittyminen korosti ihmisen vaikutusta huomattavasti.

Metsätalouden vaikutuksesta Lappee-Jukolan kilpailumaastossa risteilee jonkin verran metsäautoteitä. Metsien ikä- ja puulajirakenne on vaihteleva – on taimikoita, harvennusikäisiä metsiä sekä uudistuskypsää järeää kuusikkoa. Osa metsistä on tehokkaammin hoidettua, osalla metsätaloustoimenpiteitä on tehty harvakseltaan. Metsätalous ei kuitenkaan ole vaikuttanut jokaiseen hehtaariin. Tästäkin maastoalueesta löytyy eri syistä säästettyjä kohteita, jotka saavat olla luonnontilassa jatkossakin.

Kulkureittejä on vahvistettu sateisen sään varalta

Kisaviikonlopun sää on asia, joka varmasti kiinnostaa jokaista paikalle saapuvaa. Tämän hetkisen ennusteen mukaan näyttää vahvasti siltä, että taivaalta tippuu useampikin pisara vettä. Suunnistajaahan sade ei suorituksen aikana juuri häiritse, mutta talkoolaisen ja yleisön näkökulmasta sadekeli voi olla hankalampi.

Kilpailukeskuksen rakentuminen pellolle, eikä esimerkiksi asvalttiselle kentälle, lisää myös asian haastavuutta kilpailun järjestäjän näkökulmasta. Olosuhteiden vaikutus on toki tunnistettu ennakkoon ja varauduttu vahvistamaan käytetyimpiä kulkureittejä huonon kelin sattuessa. Kilpailukeskuksena käytettävän pellon viime vuosien viljelyssä on myös huomioitu maaperän kantavuus maanomistajan kanssa sopien.

Jukolan viestin ympäristöasioiden yleiskuvaa käsittelin jo aiemmassa blogikirjoituksessani. Nyt on aika, kun suunnitelmat siirtyvät toden teolla käytäntöön. Siinä kilpailun järjestäjä ei voi yksin onnistua, tarvitaan hyvää yhteistyötä kisavieraiden kanssa. Tutustumalla Lappee-Jukolan kilpailusivulta löytyviin ohjeisiin ja toimimalla niiden mukaisesti varmistetaan tapahtuman hyvä laatu myös tältä osin!

Tämän blogisarjan viimeisen osan kirjoitan loppukesästä ja siinä käyn läpi tunnelmia Lappee-Jukolasta sekä pohdiskelen kilpailun vaikutuksia paikallisesta näkökulmasta. Mutta nyt: tervetuloa Lappee-Jukolaan! Toivon upeaa ja elämyksellistä viikonloppua kaikille niin paikan päällä kuin television tai nettiseurannankin ääreen.


Blogisarjan viimeisessä osassa kirjoitan siitä, millaiset tunnelmat Lappee-Jukolan järjestämiseen osallistumisesta jäi.

4.5.2016 

Kolmiosaisessa blogisarjassa kerron Lappeenrannassa 18.-19.6.2016 suunnistettavasta Jukolan viestistä ja sen järjestelyistä. Edustan järjestävää urheiluseuraa Lappeen Rientoa ja harrastan aktiivisesti suunnistusta ja siihen liittyvää seuratoimintaa. Toimin Lappee-Jukolan organisaatiossa tapahtuman ympäristövastaavana. Toimintani taustalla saattaa jonkin verran vaikuttaa se, että teen työkseni ympäristöasiantuntijan tehtäviä UPM Metsällä. Olen osallistunut kilpailijana jokaiseen Jukolan viestiin vuodesta 1996 lähtien. Nyt 20 vuotta ensimmäisen Jukolan viestini jälkeen vuoroni on olla tapahtuman tekijänä.

Kesäkuussa 2016 Lappeenrannan eteläosassa Raipon alueella suunnistettava Lappee-Jukola kerää yli 15000 suunnistajaa nauttimaan ainutlaatuisesta Jukolan viestin tunnelmasta. Jukolan viesti on osallistujamäärältään maailman suurin viestisuunnistustapahtuma ja Suomen suurin aikuisliikuntatapahtuma. Toimitsijat, kutsuvieraat ja yleisö mukaan luettuna tapahtuma-alueelle odotetaan viikonlopun aikana jopa 50000 kävijää. Tämän kokoluokan tapahtumassa hyvin suunniteltu on jo enemmän kuin puoliksi tehty. Sama pätee myös ympäristöasioiden onnistuneeseen hoitamiseen osana järjesteli.

Lappee-Jukolan suunnittelutyö alkoi jo vuonna 2010, kun Lappeen Riento päätti hakea kilpailun järjestämisoikeuksia. Järjestelytoimikunnan avainryhmät aktivoituivat muutamaa vuotta myöhemmin. Siitä lähtien tekijöiden määrä on kasvanut ja tahti kiihtynyt. Jukolan viestin, kuten pienempienkin suunnistuskilpailujen järjestämisen erityispiirre on, että valmiita puitteita on käytettävissä rajallisesti tai ei ollenkaan. Jukolaa ei voi järjestää keskellä taajamaa, stadionilla tai urheiluhalleissa. Massatapahtuman järjestäminen luonnon keskellä vaatii huolellista suunnittelua, jotta tapahtumalle voidaan luoda toimivat puitteet. Myös ympäristöasioiden merkitys korostuu, kun valmiita ratkaisuja ei ole.

Kilpailualueen ympäristön yleiskuva oli määritelty jo hakemusvaiheessa, mutta käytännön suunnittelutyö ympäristöasioissa starttasi toden teolla vuonna 2014. Tällöin laadittiin tapahtuma-alueen luontoselvitys, jossa selvitettiin luonnonympäristön arvokkaat kohteet. Luontoselvitys toimii maaston käytön suunnittelussa yhtenä työkaluna. Tätä kautta hankitun tiedon perusteella maaston käyttöä voidaan ohjata siten, että kulutukselle herkät kohteet jäävät käytön ulkopuolelle.

Lappee-Jukolan suunnistusmaasto on tyypillistä etelä-karjalaista maastoa, eli pääosin talouskäytössä olevaa moni-ilmeistä metsää. Luontoselvityksen yhteydessä havaittiin joitakin pienvesiä sekä pienialaisia suo- ja kalliokohteita, jotka otettiin huomioon ratasuunnittelussa sekä kilpailua varten tarpeellisten rakenteiden sijoittelussa. Herkimmät kohdat kierretään tai merkitään kielletyiksi alueiksi ja riistalle jätetään suoja-alueita kilpailumaaston sisälle. Suoja-alueita suunnitellessamme olemme saaneet arvokasta näkemystä paikallisilta metsästysseuroilta. Suunnistuksessa kiellettyjä alueita kunnioitetaan, joten niiden rajaaminen käytön ulkopuolelle on helppoa. Nuoret taimikot, piha-alueet ja viljelykset ovat yleisesti sellaisia alueita, joihin suunnistusratoja ei viedä.

Luontoasioiden lisäksi Jukolan kokoinen tapahtuma asettaa melkoiset vaatimukset huoltotoiminnoille. Jäte- ja vesihuolto on suunniteltu ja mitoitettu vastaamaan suuren ihmisjoukon tarpeita. Huoltoasioissa tulee vastaan myös joukko lakisääteisiä menettelyjä ja viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Järjestävässä organisaatioissa meillä on onneksi mukana monipuolisesti näiden asioiden ammattilaisia, ja ratkaisut on tehty osaavien henkilöiden yhteistyönä viranomaisten seuratessa asioiden etenemistä.
Maanomistajat ja lähialueiden asukkaat ovat suhtautuneet Jukolan viestin järjestämiseen erittäin myönteisesti. UPM on yksi kilpailualueen noin sadasta maanomistajasta. Yhtiön rooli kilpailun järjestelyissä on muutenkin merkittävä. Lappee-Jukolalla ja UPM:llä on yhteistyösopimus, jonka ansiosta esimerkiksi Lappee-Jukolan kilpailukeskuksen rakenteissa käytetään lähituotantona Kaukaan tehtailla valmistettua sahatavaraa ja tulokset printataan UPM:n paperille.

Suuri suunnistajajoukko jättää toki jälkensä metsään. Jukolan viestin jälkeen maastossa risteilee uusia suunnistajien tekemiä polkuja, mutta ne luonto korjaa nopeasti. Aiempien vuosien Jukolan viestien jälkeen tehdyissä seurannoissa on todettu, että pintakasvillisuus palautuu suurimmalta osin ennalleen jo muutamassa vuodessa. Maastonkohdasta riippuen 5-10 vuodessa jäljet ovat hävinneet kokonaan. Jukolan viestien ympäristövaikutuksia seurataan järjestäjien toimesta ja tietoa hyvistä käytännöistä ja toiminnan kehitystarpeista siirretään aiempien vuosien järjestäjiltä seuraaville tekijöille.

Lappee-Jukola suunnistetaan tasan 50 päivän kuluttua. Tällä hetkellä pöydälläni odottaa viimeistelyä vielä muutama ilmoitus- ja lupa-asia. Lisäksi tapahtumavieraan ympäristöopas on tarpeen kirjoittaa pikapuolin. Jukolan viestin järjestelyihin osallistuessani minulle on selvinnyt, kuinka monta eri yhteistyötahoa tässä prosessissa lopulta on mukana. Maanomistajat, metsästysseurat, kunta, eri viranomaistahot, tapahtuman osallistujat, talkooväki, yhteistyökumppanit, media ja niin edelleen – luettelo on pitkä. Kaikkia osapuolia tarvitaan, jotta tapahtuman järjestelyissä voidaan onnistua. Lappee-Jukolan yhtenä keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja lisätä suunnistuksen mainetta ympäristöä, luontoa ja yksityistä maanomistusta kunnioittavana urheilulajina. Teemme tämän hyvässä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa.

Kilpailumaastossa viimeksi käväistessäni ajattelin, kuinka monipuolinen metsä on ympäristönä ja luonnonvarana. Kilpailualue tarjoaa mahdollisuuden metsätalouden harjoittamiseen, ja sitä kautta ihmiset saavat tehdä työtä sekä ansaita tuloja. Alueen metsät puhdistavat ilmaa ja vettä, sitovat hiiltä ja ovat elinympäristö tuhansille eliölajeille. Lähialueen asukkaat hyödyntävät virkistyskäyttöön soveltuvaa maastoa marjoja ja sieniä poimimalla, metsästämällä ja luonnossa liikkumalla. Nyt myös tuhannet suunnistajat pääsevät nauttimaan harrastuksestaan näillä samoilla metsäalueilla.

Blogisarjan seuraavassa osassa, joka julkaistaan viikolla 24, kerron tunnelmia juuri ennen Lappee-Jukolaa.

Lue lisää suunnistuksesta.

Lue Matin kirjoittamat muut blogit:
Puhdas vesi on elämää ylläpitävä johtorata
Monta polkua yhteen metsään
Lahopuun säästäminen kannatta
Metsäsertifioinnilla edistetään kestävää kehitystä

Lue myös Raulin blogi:
Harrastuksena suunnistaminen


0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Matti Maajärvi, UPM, Ympäristöasiantuntija
bloggerimage
Matti työskentelee ympäristöasiantuntijana UPM:n ympäristötoiminnossa. Metsäsertifiointiin liittyvät asiat ovat osa hänen toimenkuvaansa. Koulutukseltaan Matti on metsänhoitaja ja työkokemusta metsäteollisuudesta hänellä on noin viiden vuoden verran.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte