Kannattaisiko hankkia metsäsuunnitelma?



Kyllähän minä sen tiesin, että pikku taimikkoläntilläni pitäisi tehdä varhaisperkaus. Tarkka aika tosin mietitytti: istutuksesta oli vasta joitakin vuosia, ja mielikuvissa tuntui turhalta mennä niin aikaisin raivaussahan kanssa heilumaan, varsinkin kun muut kiireet painoivat päälle. Niin siinä sitten kävi, että paras varhaisperkausaika ehti jo ohi, kun lopulta töihin ehdin, mikä kostautui raskaampana työnä varttuneemmassa vesakossa.

Jos hoidettavaa pinta-alaa olisi enemmän, sitä vaikeampi olisi muistaa tehdä hoidot ja hakkuut ajallaan. Monelle käy vahinko, ja taimikko jää hoitamattomana oman onnensa nojaan - joskus tahattomasti, mutta usein välinpitämättömyydestäkin. Toisinaan myöhästyy ensiharvennus, jolloin lajitoverien puristuksessa riukuuntuville rungoille aiheutuu kasvutappioita ja tuhoherkkyyttä. Uudistuskypsä metsikkökin voi tahattomasti jäädä lahoamaan pystyyn, niin kuin tuleentunut vilja jätettäisiin syksyllä peltoon.

Maalaisjärjellä ajatellen metsään jo sijoitettuja panoksia – kuten istutustyötä – ei kannata laskea harakoille, vaan niiden tuottavuudesta on huolehdittava.

Asiaan on saatavissa oiva apu: metsäsuunnitelma. Pinta-alan noustessa kymmeniin hehtaareihin, se helpottaa suunnitelmallista metsäomaisuuden hoitoa.

Metsäsuunnitelma? Mutta sehän maksaa! Metsiköiden kuviointi kartalle, puuston ja maapohjan inventointi, ja kymmenvuotiskauden metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnittelu – kaikki tämä maksaa!

Niin maksaa. Niin kuin maksaa auton öljyn vaihtokin, joka harvoin jätetään tekemättä säästöjen toivossa. Öljyn vaihto on tosin pakko tehdä, muuten auto hajoaa. Sen sijaan huonon metsänhoidon seuraukset kaatuvat ehkä vasta seuraavan sukupolven niskaan, samoin kuin hyvän metsänhoidon seuraukset. Onkos se suunnitelma sitten kallis? Sadan hehtaarin tilalla on kymmenvuotiskauden metsäsuunnitelman hinta esimerkiksi viitisentoista euroa hehtaaria kohden. Kohtuupuustoisella tilalla on puuston kasvun arvo suunnitelmakauden aikana noin satakertainen tähän kustannukseen nähden. Jos metsäsuunnitelman avulla saadaan kasvun arvoa nostettua edes muutamalla prosentilla – esimerkiksi harvennusten ja taimikonhoitojen oikeaan ajoitukseen pääsemällä - on suunnitelma maksanut itsensä reilusti takaisin.

Paljon rahaa tänne heti -tyyppinen hakkaaminen ei useinkaan ole kestävää metsätaloutta. Toisaalta hakkuumahdollisuuksien yletön panttaaminenkaan ei ole taloudellisesti järkevää. Suurilla tiloilla eräs metsäsuunnitelmasta saatava hyöty liittyykin juuri metsätalouden suunnitelmallisuuteen. Kestävää metsätaloutta halajavaa suunnitelma opastaa tasaisiin hakkuisiin suunnitelmakaudella ja sen jälkeenkin. Pienmetsänomistajallekin metsäsuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös unelmoimiseen, töiden oikean ajoituksen ja hyötynäkökulman ohella: tuon kuvion hakkuutuloilla voisin saada vanhan Mersuni museorekisteriin! Tai ehkä rakentaisin pihasaunan?

Hyvällä metsänhoidolla voi omalta osaltaan varmistaa – paitsi oman metsänsä – myös suomalaisen metsäteollisuuden ja yhteiskunnan hyvinvointia. Metsäsuunnitelmasta suurin hyöty saadaan toteuttamalla suunnitelmalla ehdotetut työt, mutta sanonnan mukaan: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Tutustu myös palveluumme UPM Metsäsuunnitelma »

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Jukka-Pekka Pitkäniemi, UPM, Metsäsuunnitteluasiantuntija
bloggerimage
Jukka-Pekka työskentelee metsäsuunnitteluasiantuntijana Tampereella ja huolehtii UPM:n metsänomistaja-asiakkaiden metsäsuunnitelmien toimitusprosessin ja verkkometsäsuunnitelman toimivuudesta.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte