Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto sukupolvenvaihdoksiin ja perikunnille

Yksityismetsäomistuksen pirstoutuminen on metsäsektorin suurimpia huolenaiheita. Perhemetsät ovat pieniä, keskikooltaan noin 30 hehtaaria. Tilakokonaisuuksia on 375000 kappaletta, joilla on kaikkiaan 739000 metsänomistajaa, yhteisomistajat mukaan lukien. Metsä on suomalaiselle sydämen asia.

Metsäomistuksen muutoskehityksessä näkyy vahvasti myös metsänomistajien kaupunkilaistuminen. Metsänomistaja asuu yhä kauempana metsästään, minkä vuoksi palveluja metsän hoitoon ja käyttöön tarvitaan yhä enemmän. On helppo havaita, että metsänomistuksen Isännyys ja emännyys – toisin sanoen päätöksenteko – on kovin sirpaleista ja monitavoitteista, eikä välttämättä kovin tehokasta.

UPM on tehnyt renesanssisen avauksen modernille vaihtoehdolle hoitaa ja hallinnoida metsää sekä ehkäistä yksityismetsätilojen pirstoutumista. UPM on perustanut neljä maakunnallista yhteismetsää, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Niiden toiminta käynnistyy alkuvuonna 2012. Yhteismetsien tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja metsien monikäyttö – vaivattomasti ja tuottavasti.

Miten yhteismetsäosakkuus sitten toimii käytännössä? Oman metsätilansa liittäminen yhteismetsään on kiinteistötoimitus, jossa metsänliittäjä saa tilansa arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsän toiminnan pelisäännöt tulevat yhteismetsälaista sekä osakaskuntien omista ohjesäännöistä. Siten laajassakin osakaskunnassa on avaimet keskitettyyn päätöksentekoon ja tehokkaaseen toimintaan: taloudellisen tuloksen tekemisestä ja sen jakamisesta osakkaille. 

Yhteismetsän taloudellisen tulos syntyy kestävän metsätalouden harjoittamisesta hoitamalla ja hakkaamalla metsää metsäsuunnitelmaan perustuen. Tilojen jakamista voidaan taklata, koska yhteismetsäosuuksia voidaan luovuttaa taikka jakaa perinnönjaossa ilman, että metsäalueet pirstoutuisivat. Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen onnistuu usein isommilla metsäalueilla helpommin kuin pienillä metsäalueilla.

Yhteismetsissä on potentiaalia. Potentiaalin kääntäisin tässä mahdollisuudeksi tai pikemminkin piileväksi suorituskyvyksi. Pirstoutuneen metsätilarakenteen parantaminen sekä suurempien metsätalousyksiköiden luominen ovat käytännössä vuosikymmenien taival. Yhteismetsien suorituskyky tulee mielestäni olemaan niiden mahdollisuudessa parantaa metsätalouden kilpailukykyä ja kannattavuutta laajentumalla metsäalueiden liittämisen kautta suuremmiksi metsäkokonaisuuksiksi. Sitä sanotaan myös mittakaavaeduksi. Mitä paremmin yhteismetsät tulevat hyödyttämään osakkaita, sitä kiinnostavampi vaihtoehto yhteismetsät tulevat metsänomistajille olemaan. Ja tästä haasteesta meillä UPM:ssä on koppi otettu!


Yhteismetsäterveisin,

Heikki Kalvila

TUTUSTU UPM Yhteismetsiin
www.upmyhteismetsa.fi


1 kommenttia

Ulla Lövholm kirjoitti
05.03.2012 15:28
Onko oikea paikka on kyseenalaista mutta kysymykseni koskee UPM:n hakkuusopimuksia ja sen enerigapuuosuutta. Kun energiapuun korjuuaika on mennyt umpeen jo muutamalla vuodella niin mitkä ovat myyjän mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ? Mitkä ovat UPM:n velvollisuudet korjata pois omistamansa energiapuu myyjän tontilta ?
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Heikki Kalvila, Lakipalvelupäällikkö
bloggerimage
Heikki Kalvila on UPM:n metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö ja koulutukseltaan juridiikkaan suuntautunut kauppatieteiden maisteri. Talouden ja juridiikan liikeradat yhdistyvät hänen monipuoliseen kokemukseen metsävarallisuuden hallinnasta.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte