Uuden tulemisen kynnyksellä



On ilahduttavaa, että Suomi halutaan taas nähdä kiinnostavana metsien ja uusien mahdollisuuksien maana, jonne metsäteollisuuden kannattaa investoida. Suomen talouden palauttaminen takaisin kasvu-uralle ja hyvinvointivaltion statuksen säilyttäminen edellyttävät vahvaa panostusta vientivetoiseen teollisuuteen. Vasta lisääntyvät vientitulot ja positiiviseksi kääntyvä vaihtotase luovat toimintaedellytyksiä julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille sekä työllisyyden kasvulle.

Julkistettujen metsäteollisuuden investointihankkeiden puuraaka-ainetarve edellyttäisi noin 10 Mm3 eli 20 % nykyistä suurempia vuotuisia markkinahakkuita. Tähän arvioon ei vielä ole sisällytetty kahta juuri julkistettua, tuonnempana lähemmin tarkasteltavaksi tulevaa investointi-aihiota.

Erinomaisessa tuottokunnossa olevat metsävaramme mahdollistaisivat jopa 15 – 20 Mm3 ainespuupoistuman lisäyksen vuositasolla kestävyyden siitä vaarantumatta. Myös puukaupassa on vallinnut poikkeuksellisen hyvä kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino jo kolmen vuoden ajan, mikä on osaltaan lisännyt metsäteollisuuden luottamusta suomalaisten puumarkkinoiden toimivuuteen. Tosiasia kuitenkin on, että markkinatarjonnan kasvattaminen nykytasosta 20 %:lla muutamassa vuodessa ei onnistu nykykeinoin eikä ilman merkittävää lisäpanostusta.

Tuore metsästrategia, jossa on lukuisia merkittäviä linjanvetoja tarjonnan lisäämiseksi, tähtää vuoteen 2025. Valitettavasti metsäpoliittisella tykistöllä ammutaan todelliseen tarpeeseen nähden reippaasti yli maalin takamaastoon.

Nyt tarvitaankin riittävän nopeavaikutteista ja laajamittaista toimenpideohjelmaa sekä oiva valikoima erilaisia työkaluja, joiden tavoitteena on lisäkysynnän edellyttämän markkinatarjonnan aikaansaaminen lähimmän kolmivuotiskauden kuluessa. Muussa tapauksessa riittämätön tarjonta saattaa leikata tällä hetkellä käytössä olevaa kapasiteettia ja pahimmillaan jopa enemmän kuin mitä uutta kapasiteettia rakennetaan. Tällainen nollasummaan tai negatiiviseen kehitykseen johtava lopputulema ei taatusti vastaisi kenenkään odotuksiin metsäteollisuuden mahdollisuuksista saada Suomi nousuun.

Metsäteollisuuden laatiman rakennepaketin kantava teema on aktiivisen metsänomistuksen edistäminen. Se tarkoittaa metsätilojen pirstoutumisen lopettamista ja metsätilakoon kääntämistä takaisin kasvu-uralle. Se tarkoittaa aktiiviseen metsävarallisuuden hyödyntämiseen tähtäävää sukupolvenvaihdoslainsäädännön päivittämistä. Se tarkoittaa uudentyyppisten ja kiinnostavien metsänomistusmuotojen kehittämistä, toimivia metsätilamarkkinoita jne.

Etsittäessä kaikin puolin toimivaa kokonaisratkaisua ei pitäisi myöskään sulkea erilaisten veropoliittisten keinojen tarjoamia mahdollisuuksia käytävien keskustelujen ulkopuolelle. Metsäteollisuus ei aja metsään kiinteistöveroa, vaan haluamme luoda aktiivista metsänomistusta palkitsevan kokonaisratkaisun. Tässä tilanteessa meillä Suomessa ei ole varaa laittaa lisää tukieuroja tai huojennuksia passiivisuuden edistämiseen, sen varmaan ymmärtävät kaikki.

Suomessa metsälainsäädäntöön on tehty perustavaa laatua olevia uudistuksia. Lakipaketit on onnistuttu kokoamaan hienosti hyvän yhteishengen vallitessa. Nyt on taas uuden ponnistuksen paikka. Metsäteollisuus pitää tärkeänä etsiä ja löytää toimivia ratkaisuja yhdessä metsänomistajien edustajan, MTK:n kanssa vireillä olevien investointihankkeiden menestykselliseksi läpiviemiseksi. 

Pekka Rajala, johtaja, sidosryhmäsuhteet, metsäasiat, Suomi, UPM

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Pekka Rajala, UPM, Sidosryhmäjohtaja, metsäasiat, Suomi
bloggerimage
Pekalla on vankka kokemus puunhankinnasta UPM:ssä ja sen edeltäjäyhtiöissä. Yksi hänen nykyiseen vastuualueeseensa kuuluvista asioista on kehittää puumarkkinoita ja keinoja aktivoida metsänomistajia.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte