Uuden metsän alkutaipaleella

2_Maki_Paivi_2.jpgPaluumuuton merkkinä minulla on parin hehtaarin metsäkuvio kasvamassa uutta sukupolvea. Ennen kuin Aasian matkalaukut oli purettu, olin jo kantamassa metsään pahvilaatikoita, joiden sisällä kulki 4000 virkeän näköistä puuntainta. 

Kaivurilla laikutettu uudistusala ei ole kauneinta metsämaisemaa, mutta arvioidaanpas uudestaan muutaman vuoden kuluttua. Toiveissa on tasainen elinvoimainen taimikko. Kaiken huipuksi saan sen omin käsin istuttaa ja hoitaa. 

Ensimmäinen sääntö metsänistutuksessa on, että taimista tulee pitää hyvää huolta jokaisessa vaiheessa. Välivarastoinnissa seinänvierus ja metsässä metsänreunan varjopaikka ovat sopivan suojaisia paikkoja. Varastoituja taimia pitää myös kastella, jotta ne eivät pääse kuivahtamaan. Istutusvaiheessa jokainen taimi saatetaan huolellisesti suotuisaan kasvupaikkaan. Ja seuraavina vuosina taimien luona vieraillaan tarkastamassa kunto ja kasvu.   

Koska edellisestä istutuskerrasta on kulunut parikymmentä vuotta, niin istutusvakka ja pottiputki näyttivät tutuilta mutta tuntuivat vierailta. Varsin pian löysimme kuitenkin yhteisen sävelen. Vakkaan mahtuu kerrallaan satakunta pottitainta. Liian täyteen ladatusta vakasta taimia on vaikea saada vaurioitta ulos. Pottiputki painetaan kohtisuoraan maahan, sen leuat avataan polkimella ja taimi pudotetaan putkeen. Putki nostetaan ylös hieman kiertäen ja maa tiivistetään taimen vierestä jalalla polkaisemalla. Näin on puuntaimi löytänyt sijansa parhaassa tapauksessa seuraavaksi 80 vuodeksi.  

Kävely tyhjän vakan kanssa mättäikön läpi opetti pian, että istutuslinjat kannattaa suunnitella etukäteen. Sopivan mittainen mutka, joka päättyy taimivarastolle, nopeuttaa ja helpottaa urakkaa. Järjestelmällinen eteneminen auttaa myös muistamaan, missä on jo istutettu. Vaikka lähimetsän reuna näyttäisi mukavalta aloituspaikalta, niin se kannattaa jättää viimeiseksi. Jos taimet kuluvat muulle alalle, niin metsänreunan voi luottaa taimettuvan luontaisesti.

Taimet istutetaan 2,5 metrin välein. Taimi ei menesty märissä notkoissa ja vesivaoissa, joten niitä on turha sinne haaskata. Kivennäismaakumpare on paras paikka taimelle. Istutuskohteeseeni oli varattu puolet kuusta ja puolet mäntyä. Näistä kuuset sopivat rehevämmälle ja männyt kuivempaan kohtaan aluetta. 

Metsätöissä on hyvä mahdollisuus verestää myös matematiikan tunneilla opittua. Ympyrän pinta-ala on pii kertaa säde potenssiin kaksi. Tätä soveltaen tarkistin istutustiheyden ottamalla 3,99 metrisen kepin ja pyörähtämällä täyden ympyrän eli 50 m2 alan. Ympyrän sisään jäävä taimi tarkoittaa 200 tainta hehtaarilla. Ympyrän sisältä pitäisi siis löytyä kymmenisen tainta, jolloin suosituksen mukainen istutustiheys noin 2000 tainta hehtaarilla saavutetaan. Hyvää aivojumppaa. 

Päivän urakkana sain istutettua hieman yli 500 tainta. Raikas tuulenvire pyyhki pois muuttostressin oireet, kumpparit olivat varsia myöten mudassa, kädessä oli rakkula ja lihaksetkin ilmoittivat taas olemassaolostaan. Juuri tätä olin ikävöinyt.

Päivi Mäki

Päivi Mäki on tamperelainen kaupunkilaismetsänomistaja. Hänen oma metsäpalstansa sijaitsee kotiseuduilla Pohjois-Suomessa. Lähivuosien tavoite on oppia tekemään käytännön metsänhoitotöitä omin käsin.

Lue myös aiempi blogikirjoitus Miksi metsänhoito kannattaa.

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Päivi Mäki, Kaupunkilaismetsänomistaja
bloggerimage
Päivi Mäki on tamperelainen kaupunkilaismetsänomistaja. Hänen oma metsäpalstansa sijaitsee kotiseudulla Pohjois-Suomessa. Lähivuosien tavoite on oppia tekemään käytännön metsänhoitotöitä omin käsin.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte