Miksi metsänhoito kannattaa

Asuin perheeni kanssa kymmenen vuotta Aasian miljoonakaupungeissa, jolloin suhteeni metsään katkesi lähes täysin. Paluumuuton innostamana hankin oman metsäpalstan ja pääsin takaisin metsäisiin piireihin. Kyllä on mukavaa omistaa oma palanen arvokasta kotimaan kamaraa. Tavaraa tuotetaan lisää joka tuutista, mutta maa-ala on ja pysyy lähes muuttumattomana.

Uutena metsänomistajana aloin pohtia, mitä oikeastaan teen metsälläni. Puut kasvavat ja 100 vuoden välein ne uudistetaan. Aika pitkä prosessi. Onko satsaus metsänhoitoon ainoastaan perintöä lapsilleni vai ehdinkö hyötymään työn tuloksista itsekin? Aktiivista metsänhoitoa puoltavia teesejä löytyi helposti useita. 

Hoidettu metsä antaa paremman taloudellisen tuoton. Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa. Puiden kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi kestää Etelä-Suomessa tavallisesti 80-90 vuotta. Puut tarvitsevat kasvaakseen aurinkoa, vettä, ravinteita ja tilaa kasvaa. Kun kilpaileva kasvusto raivataan pois ja puustoa harvennetaan sopivaan tiheyteen, puut kasvavat hyvin ja järeytyvät laadukkaaksi tukkipuuksi. Kasvatushakkuita tehdään 2-3 kertaa ennen uudistushakkuuta. Niistä saa merkittäviä hakkuutuloja. 

Hoidetussa metsässä on helppo liikkua. Metsän merkitys virkistys- ja ulkoilukäytössä on suuri. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnossa samoilusta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Keskivertosuomalaisena syön kaksi ämpärillistä luonnonmarjoja vuosittain, ja lisäksi poimin muutaman ämpärillisen vielä lapsillekin. Kun lepikko on raivattu, puusto harvennettu sopivaan tiheyteen ja rangat kuljetettu energiakäyttöön, on metsässä vaivatonta kulkea.

Hoidetussa metsässä viihtyvät muutkin kuin puut. Metsänhoitoon liitetyillä luonnonhoitotoimenpiteillä edistetään monimuotoisuutta. Esimerkiksi uudistamisen yhteydessä tehty säästöpuiden poltto luo elinympäristön kymmenille uhanalaisille lajeille. Marjat ja sienet hyötyvät tietyistä metsänhoidon toimenpiteistä. Mustikka esimerkiksi ei marjo liian tiheässä riukumetsässä, jossa on niukalti valoa ja pölyttäjähyönteisiä. Harvennus elvyttää mustikan marjomaan. Myös riistan viihtyvyyttä voidaan lisätä metsänhoidon avulla.     

Hoidettu metsä on maisemallisesti kaunis. Oma suosikkimetsämaisemani on harvennettu männikkö kuivahkolla kankaalla. Siellä on valoa ja rauhallista tunnelmaa. Samoin kaunista katseltavaa on virkeä taimikko, joka huokuu kasvun voimaa. Maisemallisia arvoja sijaitsevalla kohteella puuston harventaminen avaa näkymän halutulla tavalla. Tällaisilla erikoiskohteilla voi uudistuksessa käyttää jatkuvan kasvatuksen menetelmää, jolloin puuston peitteisyys säilyy.

Omatoimisista metsänhoitotöistä saa hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa. Metsätöissä työn jälki on heti nähtävissä. Taimien istutus, heinän poisto taimien ympäriltä ja vesakon raivaus sopivat jokaiselle metsänomistajaperheelle viikonlopun yhteiseksi ajanvietteeksi. Jollei oma aika riitä metsänhoitotöiden tekemiseen, niin ainahan metsässä voi käydä ihastelemassa ammattilaisten työn tahtia.

Näillä eväillä suuntaan kesälomalla tutkimaan omaa rakasta metsäpalstaani. Pientä puuhaa on todennäköisesti luvassa. Ainakin paistamme makkarat nuotiossa ja nautimme nokipannukahvit.

Päivi Mäki

Päivi Mäki on tamperelainen kaupunkilaismetsänomistaja. Hänen oma metsäpalstansa sijaitsee kotiseuduilla Pohjois-Suomessa. Lähivuosien tavoite on oppia tekemään käytännön metsänhoitotöitä omin käsin. 

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Päivi Mäki, Kaupunkilaismetsänomistaja
bloggerimage
Päivi Mäki on tamperelainen kaupunkilaismetsänomistaja. Hänen oma metsäpalstansa sijaitsee kotiseudulla Pohjois-Suomessa. Lähivuosien tavoite on oppia tekemään käytännön metsänhoitotöitä omin käsin.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte