Metsälaki uudistuu – olemmeko valmiita muutokseen?

​Metsälain uudistamista on tehty hartaasti ja pitkään. Lakia on valmisteltu laaja-alaisissa työryhmissä, ja laista on pidetty kansalaiskuulemisia ja keskustelufoorumeja.

Kun tarpeeksi moni saa osallistua lain valmistelutyöhön ja tuoda mielipiteensä esille, niin yhteisymmärrys lakimuutoksen tarpeellisuudesta on syntynyt, mutta samalla on syntynyt erimielisyyttä lain yksityiskohdista. Itsekin työryhmissä mukana olleena voin todeta, että metsälain uudistamista on tehty huolella ja monelta näkökulmalta asiaa tarkastellen.

Metsän merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisille on vilkkaan keskustelun myötä vahvistunut. Se, että metsillä on niin taloudellista, sosiaalista kuin ekologistakin merkitystä, on entistä selvempää.

Metsälain uudistamisen perimmäinen tarkoitus on antaa metsänomistajille valinnanvapautta hoitaa metsiään haluamallaan tavalla. Tavoitteena on tehokas puuntuotanto, metsän taloudellinen tuotto, maisemanhoito, virkistys, riistatalous, monimuotoisuus tai todennäköisesti kaikkien näiden yhdistelmiä eri painotuksilla. Yhteiskunta asettaa näille tavoitteille muutaman ehdon; metsää ei saa hävittää eli metsän uudistuminen on varmistettava ja metsäluonnon monimuotoisuus taloudellisessa käytössä olevissa metsissä on varmistettava.

Aika paljon jää metsänomistajan vastuulle, mutta niinhän se on muussakin taloudellisessa toiminnassa, mihin yksityishenkilö tai yhteisö ja yritys ryhtyvät. Vastuu taloudesta, omasta omaisuudesta ja lain noudattamisesta on viime kädessä aina omistajalla.

Keskustelua on käyty ja rajalinjoja on muodostunut. Ovatko eri metsänkäsittelymenetelmät tasa-arvoisessa asemassa, turvataanko monimuotoisuutta riittävästi, hakataanko metsät liian nuorena ja niin edelleen. Suomalaiset metsänomistajat ovat vastuullisia. Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO–metsiensuojeluohjelma on osoittanut, että metsänomistaja ovat valmiita turvaamaan monimuotoisuutta metsissään.

Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kokonaispoistuma on huomattavasti vähäisempi, eli metsiin kertyy puuta ja vanhojen metsien osuus kasvaa koko ajan. Tosiasia on sekin, että osa metsänomistajista, joilla siis on omaisuuteensa päätösvalta, haluaa erilaisia vaihtoehtoja käsitellä metsiään. Kiistämätöntä on sekin, että, mitä eteläisempään Suomeen tullaan, sitä enemmän muut maankäyttömuodot ja asutustiheys tulevat väistämättä vaikuttamaan metsien käsittelyyn.

UPM on ollut lain valmistelussa mukana sekä Suomen suurimpana yksityisenä metsänomistajana että merkittävänä puunhankkijana.

Metsänomistajana voimme olla tyytyväisiä lakiin, joka antaa mahdollisuuden jatkaa monimuotoisen ja tuottavan metsätalouden harjoittamista UPM:n metsissä ja parantaa mahdollisuuksia käsittely-yksiköiden harmonisointiin ja koon kasvattamiseen.

Puunhankkijana voimme myös olla tyytyväisiä lakiehdotukseen, sillä metsänomistajien muuttuvat ja monipuolistuvat arvot voidaan ottaa paremmin huomioon puukaupassa ja metsänhoitopalveluissa. UPM Metsä tarjoaakin oman osaamisensa kaikkien metsänomistajien käyttöön uuden lain mukaisessa monipuolistuvassa metsätaloudessa.

Samaan aikaan uudistetaan myös muita metsälakeja. En oikein ymmärrä, miksi metsätuholaki pitää olla oma erityislakinsa. Eikö se voisi olla yksi metsälain kohta, jolloin se voitaisiin sovittaa paremmin yhteen metsälain kanssa. Yksityiskohdista, kuten metsälaissakin, säädettäisiin sitten asetuksella. Annan tämän idean vapaasti käyttöön.

Jorma Saarimaa
Maankäyttöjohtaja, UPM Metsäliiketoiminta

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Jorma Saarimaa, UPM, Maankäyttöjohtaja
bloggerimage
Jorma työskentelee maankäyttöjohtajana UPM metsäliiketoiminnassa. Hän on ollut mukana uutta metsälakia valmistelevissa metsienkäsittelyn monipuolistamistyöryhmissä. Metsänhoitaja Jorma Saarimaalla on yli 30 vuoden kokemus metsäalalta.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte