Keväthuumaa metsissä ja rannoilla

628_Pakkasyön-jälkeen_teksti.jpg

Kulunut pääsiäinen oli olosuhteiltaan Hämeessäkin melko talvinen aamupakkasineen ja lumikuuroineen, vaikka allakka näytti jo huhtikuun puoliväliä. Lumet olivat pääosin lähteneet jo maaliskuun lopulla ja kovat tuulet availivat matalampia järviä pääsiäisen aikaan. Muuttolintuja oli saapunut keväisiin maisemiin maalis-huhtikuun vaihteessa jo melko paljon, mutta pääsiäisen aikaan muutto lopahti lähes kokonaan kylmään pohjoisvirtaukseen. 

300_Heinäsorsa_Arttu_Valonen.jpgKylmä sää ei kuitenkaan haittaa karaistuneiden paikkalintujemme ja monien varhaisten muuttolintujen pesinnän aloittamista ja soidinmenoja, vaikka monet muuttolinnut ovatkin hätää kärsimässä ja kaikki energia menee ruuan hankintaan talvisissa maisemissa. Sulapaikkojen äärellä käy kuhina, kun ensimmäisinä saapuneet telkät, isokoskelot ja heinäsorsat liehittelevät kumppaneitaan ja taistelu yksinäisistä naaraslinnuista käy välillä kuumana. Myös hyönteisravintoa etsivät muuttolinnut, kuten rastaat, punarinnat ja västäräkit kerääntyvät sulien vesien äärelle.

Kevään ensimmäinen veneretki osittain sulalla kotijärvellä osoitti kevään etenevän kylmyydestä huolimatta. Joutsen hautoi jo pesäkummullaan pienellä luodolla ja koiraslintu piti vahtia pesän ympäristössä ja antoi liian lähelle tuleville lajikumppaneille äkäiset lähdöt. Kurjillakin lienee jo munat haudottavana rantaluhdalla, koska näkyvillä oli vain yksinäisiä lintuja. Samoin heinäsorsakoiraita oli jo neljän linnun parvi jokisuulla, mikä kertoo siitä, että naaraat ovat jo pesillään hautomassa. Telkkäkoiraita näkyi niskojaan niksauttelemassa naaraille monen pöntön lähistöllä, joten niilläkin on jo muninta käynnissä. Silkkiuikut rakensivat vaatimatonta pesäänsä ruovikon reunaan, mutta niiden yritys näytti kyllä toivottomalta kovan luoteistuulen riepotellessa pesäkyhäelmää.

Myös petolintuja oli saapunut muuttomatkaltaan ja ainakin kaksi eri sääkseä saalisteli järvellä rantamatalikkoja kierrellen ja lahnoja sekä hauenpuikkareita ne saivat useamman kerran kynsiinsä. Myös rantaruovikossa pesivät ruskosuohaukat olivat saapuneet pesäpaikalleen ja niillä näytti saalistus rannoilla ja lähipelloilla olevan myös tärkeimpänä tehtävänä eivätkä soidinmenot heti muuttomatkan jälkeen olleet kiihkeimmillään. Talvehtineista petolinnuista kanahaukalla on jo haudonta käynnissä lähisaaressa ja pesivän parin koiraslintu sai ylilennollaan levähtävän parinkymmenpäisen uiveloparven paniikin valtaan. 

Piharuokintapaikalla käy kuhina

Piharuokinnalla käy kylminä pakkasaamuina kuhina, kun muuttomatka on keskeytynyt monella linnulla. Kymmenkunta järripeippoa ryystää pihakoivuissa, useita punarintoja, punakylkirastaita ja mustarastaita etsii talipallojen alta tikkojen ja tiaisten pudottamia murusia. Mutta monella linnulla pesän rakentaminen näyttäisi olevan jo kiivaana käynnissä ja mm. pikkuvarpuset kantavat heinänkorsia pönttöön ja toinen pariskunta näyttäisi yllättäen valinneen tuuhean tuijan pesäpaikakseen. Myös harakoilla, naakoilla ja variksilla on pesät lähes valmiina ja osa niistä jo hautookin.

175_Punarinta_Arttu-Valonen.jpg

Punarinta

175_Mustarastas_Arttu_Valonen.jpg

Mustarastas

 175_Pikkuvarpunen_Arttu-Valonen.jpg

Pikkuvarpunen

Retki metson soidinpaikalle on kevään kohokohta

Aamuretki vanhalle metson soidinpaikalle on aina yksi kevään odotetuimpia tapahtumia perheessämme. Aamukahvin aikaan puoli neljältä mittari näyttää miinusta peräti kahdeksan astetta ja auringon nousun aikaanhan on yleensä vielä kylmempää. Matkalla soitimelle ei hiekkateillä näkynyt yhtään rastasta, lehtokurppaa tai punarintaa, joten linnut ovat vielä yöpuulla kylmän yön jäljiltä. Kävellessämme soidinpaikan lähistölle aloittaa muuten hiljaisessa aamussa viirupöllö matalan puhaltelunsa, lieneekö huutelija joku ilman paria jäänyt vai yön saalistusretkeltä pesälle palaileva koiraslintu. Hetken kuljettuamme kuulu yläpuolelta suurten siipien viuhuna, kun kaksi upeata ukkometsoa lentää kohti soidinpaikkaa aamun pikkuhiljaa sarastaessa. Muuten metsä on ihmeellisen hiljainen kilometrin kävelymatkalla, kun kaikki rastaat ovat pakkasyön jälkeen täysin hiljaa.

Saavuttuamme metson soidinpaikan tuntumaan kuulu siipien läiskettä monesta suunnasta, kun lintuja saapuu eri suunnista ja laskeutuu lähipuihin. Kohta kuuluu ensimmäiset näppäilyt ja sen perään suhina. Hetken kuluttua alkaa toinen ukkometso näppäillä ja kohta näppäilyä ja hiomista kuuluu monesta suunnasta. Liekö kova pakkanen vai vielä hieman aikainen ajankohta syynä siihen, että vain pari ukkoa kiihtyy soimaan keskenään oikein toden teolla välillä jopa siipiä paukuttaen. Emme mene tieltä metsän puolelle liian lähelle lintuja, ettei soidin turhaan häiriintyisi. Metsojen taistelu jää siis tällä kerralla näkemättä, mutta upeat soitimen äänet, pari kuusen latvassa istunutta komeaa ukkometsoa antavat sen upean elämyksen, minkä takia kannatti taas herätä ajoissa.

Teeret kävelyllä

300_Teeret-kävelyllä_Arttu-Valonen.jpgPaluumatkalla autolle auringon ensi säteet osuvat kuusten latvoihin ja metsä alkaa heräilemään pakkasyön jälkeen. Rastaat tosin ovat edelleen aivan hiljaa, mutta yksinäinen punarinta sentään aloittaa varovaisen laulunsa. Kohta kuuluu myös teeren pulinaa läheiseltä suolta, sepelkyyhkyn huhuilua jostain kaukaa ja useat hippiäiset tirisevät kuusten latvoissa. Kevätaamu alkaa olla parhaimmillaan.

 

 

 

Tutustu Metsiemme lintuja -julisteeseemme ja opasvihkoseen. Voit testata myös, mikä lintu itse olet.

Live-lähetystä sääksipariskunnan elämästä Janakkalan Kesijärvellä voit seurata klikkaamalla auki sivun www.metsamaailma.fi/saaksi ja sääksien elämästä voit lukea Sami Oksan blogista Kamera sääksen pesällä.

 

 

 

0 kommenttia

Ei lähetettyjä kommentteja
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Juha-Matti Valonen, UPM, Ympäristöasiantuntija
bloggerimage
Jussi tuntee metsäluonnon. Se on hänen työnsä ja myös tärkeä osa vapaa-aikaa.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte