Kamera sääksen pesällä

628_sääksen-pesä.gif
Klikkaamalla kuvaa pääset seuraamaan tapahtumia sääksen pesällä Janakkalassa

1.6.2017

Pesintä Kesijärven pesällä jää tänäkin kesänä harjoittelun asteelle

Varhaiskeväällä näytti lupaavasti siltä, että sääksien pesintä Kesijärvellä lähtisi taas käyntiin yhden välivuoden jälkeen. Pesällehän ilmestyi 10.4.2017 koiraan seuraksi naaras ja linnut parittelivatkin useaan eri otteeseen. Niin ikään pesää kohenneltiin innokkaasti useiden päivien ajan.

Naaraan käyttäytyminen muuttui kuitenkin varsin nopeasti passiiviseksi. Lintu oli pitkiä aikoja pois pesältä, mikä ei tässä vaiheessa kuulu pesivän naaraan ”toimenkuvaan”. 

On vaikea sanoa, onko kyseessä sama nuori lintu, joka jo viime kesänä ”harjoitteli” pesintää tällä pesällä vai kokonaan toinen yksilö. Pesän naaras vaikuttaa kuitenkin siltä, että se ei ole vielä saavuttanut sukukypsyyden rajaa, vaan tämä kesä menee edelleen pesinnän esivalmisteluissa.

Koiras on pitänyt pesää tiukasti hallinnassaan ja kantanut sinne uusia oksia ja pehmikkeitä lähes päivittäin.

Sunnuntaina 28.5. molemmat linnut ilmestyivät jälleen pesälle kello 16.00 maissa ja oleskelivat siellä pitkään. Koiras toi jopa kalankin naaraalle, mikä on selvä merkki parisiteen lujittamisesta. Munia pesään ei kuitenkaan tänä kesänä ole enää odotettavissa.

Sen sijaan on mielenkiintoista seurata, miten pitkään linnut jatkavat pesän kohentelua ja ylipäätään viihtyvät Kesijärven maisemissa. Pesinnän verkkainen uudelleen käynnistyminen on tyypillinen ilmiö isoilla petolinnuilla tällaisissa tapauksissa, kun toinen pesän linnuista menehtyy jostain syystä ja tilalle astuu uusi sukupolvi. 

Pesä on kuitenkin nyt ”vallattuna” ja hyvässä kunnossa odottamassa vuoden 2018 pesintäkautta.

UPM:n mailla Paltamossa sijaitsevalla kamerapesällä pesintä on lupaavasti käynnissä. Päivityksiä pesän tapahtumista voit seurata osoitteesta www.saaksisaatio.fi. Suoran yhteys Paltamon pesälle on http://www.saaksisaatio.fi/index.php/saaksikamera/paltamon-kamera

Juhani Koivu, Sääksisäätiö

11.4.2017

Naaras on saapunut Kesijärven pesälle

10.4.kello 17 jälkeen ilmestyi kameran kuvaan kaksi sääkseä. Naaras oli myös palannut pesälle!

10.4.2017

Ensimmäinen sääksi saapui Kesijärven pesälle

Pesäkamera on vanhaan tapaan viritetty kuvaamaan sääksien pesätapahtumia Janakkalan Kesijärvellä. Viime kesänähän tällä pesällä tilanne oli sellainen, että pesän vanha naaras oli ilmeisesti menehtynyt muuttomatkalla, joten pesintä jäi linnuilta kokonaan väliin. Pesän vanha koiras onnistui toki löytämään itselleen uuden nuorikon, mutta tämä naaras ei ilmeisesti ollut vielä sukukypsä, mistä syystä pesintä jäi harjoittelun asteelle. Pesään ei ilmestynyt lainkaan munia, vaikka linnut parittelivat pesällä useita eri kertoja.

Sunnuntai-iltana (siis 9.4.2017) kello 19.50 pesälle saapui ensimmäinen sääksi, joka puvun perusteella määritettiin koiraaksi. Linnulla on kyllä alumiinirengas jalassa, mutta sillä ei ole lainkaan punaista lukurengasta, jollainen pesän vanhalla koiraalla pitäisi olla. Toki on aina mahdollista, että muovirengas on voinut pudota pois muuttomatkalla, mutta se asia selviää myöhemmin.

Lintu aloitti aivan viiveittä pesän kunnostamisen heti sunnuntai-iltana. Työ jatkui maanantaiaamuna, jolloin koiras pyöritti jo kovasti pesäsyvennystä ja järjesteli kelokapuloita pesän ulkoreunoille.

Nyt elämme jännittäviä aikoja, kun odotelemme naaraan saapumista pesälle. On myös mahdollista, että tämä pesää nyt valtaamassa oleva koiras ei ole lainkaan pesän varsinainen isäntä, vaan joku nuori yrittäjä, joka etsiskelee itselleen vapaata pesäpaikkaa.

Juhani Koivu, Sääksisäätiö

Kesä 2016

 

6.6.2016

Siirrymme seuraamaan sääksien Miila ja Penna elämää Paltamossa. Kuvaa klikkaamalla pääset Paltamoon seuraamaan, miten haudonta ja elämä pesällä etenee. Päivityksiä pesän tapahtumista voit lukea täältä.

Hämeessä sijaitsevan pesän tapahtumia voit seurata edelleen täältä.

1.6.2016

Sääksipariskunta Hämeen kamerapesältä edelleen teillä tietymättömillä

Kävin Ilmari Häkkisen kanssa toukokuun viimeisenä päivänä selvittelemässä sääksipariskunnan mahdollista uutta pesäpaikkaa, koska linnut näyttivät siirtyneen pois kamerapesältä aivan soidinmenojen loppusuoralla. Kävimme katsomassa tilanteet kolmella vaihtopesällä, jotka sijaitsevat alle kolmen kilometrin etäisyydellä kamerapesältä. Millään niistä emme tavanneet merkkejäkään linnuista. Saattaa siis olla, että tämä sääksipariskunta ei pesi tänä kesänä lainkaan. Se voi puolestaan johtua siitä, että pesälle perin myöhään ilmaantunut naaras ei vielä ole saavuttanut sukukypsyyden ikää. Näin pesintäyritys hiipuu vähin erin eräänlaiseksi ”harjoitteluksi”, jossa pesää hiukan kohennellaan ja siellä käydään silloin tällöin syömässä kalaa, jotta ”omistusoikeus” pesäpaikkaan säilyy.

Toki on vielä mahdollista sekin, että sääksipariskunta olisi siirtynyt pesimään kokonaan naapuripesälle, jonne karttuu kyllä matkaa jo 5,7 kilometriä (sääkselle vain muutaman minuutin lentomatka). Tämä pesä  oli kesällä 2015 autiona, joten se oli nyt vallattavissa uusien asukkaiden käyttöön. Kiikaritähystyksellä on todettu jo pariinkin eri otteeseen, että tälle pesälle on nyt ilmestynyt uusi sääksipariskunta.

Onneksi kamerapesän sääksikoiraalla on punainen lukurengas jalassaan, joten lintu pystytään myöhemmin tunnistamaan valokuvaamalla se pitkää teleobjektiivia käyttäen. Valokuvaus voidaan tehdä kuitenkin vasta heinäkuussa esimerkiksi poikasten rengastuksen yhteydessä. Tällä hetkellä pesälle ei voida mennä kuvauspuuhiin, jotta ei häiritä tarpeettomasti pesinnän arkaa vaihetta.

Jos naapuripesän sääksikoiras onnistutaan heinäkuussa kuvaamaan luotettavasti, kamerapesän sääksipariskunnan pesintään liittyvät avoimet kysymykset ratkeavat oikopäätä. Tilanne on siis odottava ja äärimmäisen mielenkiintoinen.

Sääksisäätiön asiamies Juhani Koivu

12.5.2016

Kameraseurannat ovat paljastaneet jo tähän mennessä äärimmäisen mielenkiintoisia asioita sääksien keväisistä käytöstavoista pesäpaikoilla. Näyttää siltä, että monilla pesillä voi varhaiskeväisin poiketa useita eri sääksiyksilöitä, jotka eivät lainkaan ole loppupelissä pesän varsinaista isäntäväkeä. Niin näytti käyvän UPM:n mailla Hämeessa sijaitsevalla pesälläkin tänä keväänä. Ensimmäiset kaksi lintua (pariskunta?) viipyivät paikalla vajaan vuorokauden (15. - 16.4.), söivät hyvän kala-aterian ja häipyivät maailman turuille ja toreille. Sitten pesälle ilmestyi renkaallinen koiras (ei punaista lukurengasta), joka sekin häipyi vähin äänin muutaman päivän oleilun jälkeen.

Pesän "vanha" isäntä saapui paikalle varsin myöhään eli 29.4.2016. Se otti pesän hallintaan ja rakentelikin sitä varsin aktiivisesti muutamana päivänä. Naaras (joko uusi tai viimevuotinen, sitä ei voi varmuudella tietää, koska lintu on rengastamaton) ilmestyi pesälle 6.5.2016. Linnut ovat paritelleet pesällä useita kertoja eri päivinä, mutta oleskelu tällä pesällä ei ole ollut kovin aktiivista.

Kävimme säätiön puheenjohtajan Ilmari Häkkisen kanssa tiistai-iltana paikan päällä katsomassa, olisivatko linnut kenties vaihtopesällä. Lintuja ei kuitenkaan näkynyt, ei kamerapesällä eikä kilometrin päässä sijaitsevalla vaihtopesälläkään, vaikka tuntia ennen lähtöämme naaras oli vielä kamerapesän kuvassa. Keskiviikkona pesällä näkyi vain naaras, joka kyllä oleskeli pesällä useiden tuntien ajan satunnaisesti kameran kuvaa seurattuani.

Tällä hetkellä näyttää jo vahvasti siltä, että linnut pesivät johonkin muuhun lähiseudun pesään, jos ylipäätään pesivät lainkaan. Pesän naaras (jos uusi), saattaa olla nuori lintu, joka ei vielä ole saavuttanut sukukypsyyden ikää. Näin ollen sillä menee tämä kesä pesinnän harjoitteluun ja lintu saattaa poistua maasta jo keskikesän haminoissa.

Näätä on voinut häätää pariskunnan vaihtopesälle

Jos linnut ovat päättäneet jostain syystä munia kokonaan toiseen pesään, niin alueella on kolmen kilometrin säteellä tarjolla ainakin kolme vapaana olevaa tyydyttävää vaihtopesää. Mistä tällainen vaihto sitten voisi johtua? Ensimmäiseksi tulee mieleen paikan pihanäätä. Jos näätä vain on rymynyt yöaikaan häiritsemässä pesällä, niin linnut kyllä harkitsevat oikopäätä pesäpaikan vaihtoa, vaikka kaikki muut asiat tällä pesällä olisivatkin kunnossa.

Näädän mahdolliset vierailut tulevat mieleen erityisesti siitä syystä, että pesän pehmikkeet on heitetty taivaan tuuliin, mikä saattaisi johtua siitä, että näätä on kaivanut esiiin mahdollisia saaliskalan jäänteitä.  Pesäpuussahan on näätäaeste, mutta se ovela kettu on saattanut oppia hyppäämään pesäpuuhun naapuripuista. Mene ja tiedä. Takavuosinahan näätä yllätettiin kamerakuvasta tällä pesällä ainakin pariin otteeseen.Toki syitä saattaa olla monia muitakin.

Asia ratkeaa noin viikon sisällä. Nyt voidaan vain tarkkailla pesäkameran kuvaa ja toivoa parasta. Toisaalta on lisäksi syytä muistaa, että pesintä alkoi tällä pesällä viime vuonnakin varsin myöhään eli juuri 10. - 15.5. kieppeillä. Nyt voidaan vain odottaa ja tarkkailla mitä tuleman pitää. Ikävä kyllä kamerakuva on pois päältä yöajan: 22.00 - 05.00.

Paltamossa sijaitsevalla pesällä pesintä on hyvässä vauhdissa

Kevään aikana asennettiin kamera myös UPM:n mailla Paltamossa sijaitsevaan sääksenpesään. Nyt saattaa siis käydä niin, että tänä kesänä on keskityttävä Paltamon pesätapahtumien seuraamiseen. Siellähän pesintä on jo hyvää vauhtia käynnissä ja kolmas muna on juuri ilmestymässä pesään. Kuva on korkealuokkainen, joten sitä kelpaa kyllä suuren yleisönkin seurata. Paikallinen asiantuntija Vesa Hyyryläinen pitää jatkossa yllä tiivistä "kuvakertomusta" sivun yhteydessä, joten tekstiosuudesta pääsee aina kiinni pesinnän oleelliseen vaiheeseen. 

Pesintää Paltamossa voi seurata tämän linkin kautta. Sen kuva kertoo hienolla tavalla pesinnän onnistuneesta alusta.

Sääksisäätiön asiamies Juhani Koivu

Tutustu Sääksisäätiön toimintaan www.saaksisaatio.fi

3.5.2016

Pesän tätilanteeseen on tapahtunut muutos. Pesällä aikaisemmin vierailleet kolme eri sääksiyksilöä häipyivät vähin äänin muille pesille, ties minne. 30.5. pesälle saapui viimeinkin sen vanha valtias: koiras, jolla on punainen lukurengas jalassa. Llintu voidaan myöhemmin yksilöllisesti tunnistaa tästä renkaasta. Tällä yksilöllä on selvästi otetta: ryhtyi viipymättä kohentamaan pesää asianmukaiseen kuntoon. Nyt on vain sitten kiinni siitä, että pesän vanha naaras on vielä elossa ja tulossa kotiin. Myöhäisiä lintuja on tulossa vielä kaiken aikaa. Toki koiras voi onnistua houkuttelemaan paikalle vielä uudenkin nuorikon, mutta ne ovat kyllä kortilla, sillä sääksi on yhä erittäin vähälukuinen laji Hämeessä.

Pesän tilanteesta raportoi Sääksisäätiön Juhani Koivu.

30.4.2016

Pesäkamera sääksen pesällä toimii jälleen

Huhtikuun alussa Sääksisäätiön asiantuntijat asensivat pesäkameran sääksen pesään odottamaan asukkaiden saapumista. Pesä sijaitsee Hämeessä, mutta paikka ei ole sama, jossa Uljas ja Oivatar viime vuonna pesivät.

Kameran asennuksesta muuttomatkalaisia ei tarvinnut odottaa kauan. Sääksisäätiön pesän tapahtumia seuranneiden jännitys ja odotus päättyi 15.4. illalla, kun pesälle ilmestyi koiras. Seuraavana aamuna sinne pöllähti kaksi lintua, todennäköisesti naaras ja koiras. Koiras toi kalan, jonka pariskunta söi pesällä, minkä jälkeen ne hävisivät kuvasta. Linnut eivät kuitenkaan palanneet pesälle, sillä 17.-22.4. pesällä oli hiljaista, mikä viittasi siihen, että pesällä vierailleet linnut eivät olleet tämän pesän isäntäväkeä.

23.4. pesälle ilmestyi uudelleen koiras, joka ilmeisesti oli pesän viimevuotinen isäntä. Sääksisäätiön Juhani Koivun ja Harri Koskisen käydessä tarkistamassa alueella sijaitsevien uusien tekopesien tapahtumia he näkivät yksinäisen koiraan tuovan pesälle kapulan. Illalla koiras tuli pesälle mukanaan todella isokokoinen lahna. Se söi itse pääpuolen ja jätti lopun kalasta yöksi pesän reunalle. Aamuun mennessä sekin oli hävinnyt. Seuraavien päivien aikana koiras toi lisää keppejä houkutellakseen kaveria pesälle.

Voit seurata pesän tapahtumia klikkaamalla kuvaa. Raportoimme aika ajoin pesän tapahtumista ja sääksen elämästä, ja kovasti toivomme, että elämä tällä pesällä sujuu tänä kesänä kaikin puolin onnellisten tähtien alla.

Kesä 2015 

 

10.8.2015

Pahin mahdollinen tapahtui

Uljas menehtyi heinäkuussa tuntemattomasta syystä ja Oivatar jatkoi yksin poikasten ruokintaa pesälle. Samoihin aikoihin pesäkamera vaurioitui yllättäen eikä kuva ole toiminut enää heinäkuun 20. päivän aamun jälkeen.

Kameran lopettaessa toimintansa kahden poikasen menehtyminen oli varmistunut, koska  Oivatar ei pystynyt huolehtimaan koko poikueesta yksin. Koiraan menehtymisen takia myös vanhinta poikasta uhanneet vaarat lisääntyivät ja sen eloonjäämistaistelu oli kovimmillaan.

Etäyrityksistä huolimatta kameraa ei ole saatu toimimaan. Pesälle ja kameran luokse ei heinäkuun lopulla voitu mennä, jotta eloon jäänyttä, lentämisen hienouksia tuntematonta poikasta ei olisi karkotettu pesältä. Ensilennolle pelästytetty poikanen osaa kyllä lentää, mutta ei laskeutua. Se olisi saattanut räpistellä 500 - 1000 metriä ja päätyä johonkin ryteikköön, josta sen löytäminen on liki mahdotonta, ja poikanen olisi välittömästi ollut alttiina uusille vaaroille. Poikasta ei siis voi ajaa lentoon, koska se merkitsee poikasen jokseenkin varmaa kuolemaa. Oli vain odotettava ajan kulumista ja poikasen lentotaidon omaehtoista kehittymistä.

Viimeinen poikanen on joutunut petolinnun uhriksi

Elokuun ensimmäisellä viikolla Sääksisäätiön organisoima ryhmä meni pesälle. Silloin poikanen olisi jo ollut lentokykyinen ja laskeutumistaidotkin olisi opeteltu, jolloin varovaisesta käynnistä ei olisi ollut sille enää haittaa. Silmämääräisesti tarkasteltuna kamera näytti olevan kunnossa. Todennäköisesti laitteesta on kärähtänyt piirilevy tai vastaava, mikä vaatii huollon sisätiloissa.

350_menehtynyt-poikanen.jpgKameran kuntoa tärkeämpää oli kuitenkin poikasen tilanne. Käynnillä varmistui viimeisen poikasen kova kohtalo, pedon saaliiksi päätyminen. Poikanen oli ennättänyt jo varttua lentokykyiseksi, mikä selvisi löydetyistä sulkanäytteistä.

Peto on todennäköisimmin iskenyt silloin, kun naaras on ollut kalassa ja poikanen jäänyt ilman vartiointia. Sen omat elämäntaidot eivät riittäneet vielä minkään sorttiseen puolustautumiseen. Aivan kalkkiviivoille päästiin, mutta se ei riittänyt. Pari viikkoa myöhemmin poikasen lentotaidot olisivat jo saattaneet pelastaa sen hengen. Koiraan menehtyminen johtaa useimmiten koko poikueen tuhoon, niin kuin nytkin kävi. Luonnon laki on armoton.

Lohduksemme jää kameran ennen sen rikkoutumista tuottama informaatio, jonka toivomme edistävän sääksen suojelua tulevaisuudessa.

Sääksi on muuttolintu

Sääkset ovat muuttolintuja. Ne lähtevät Suomesta etelään elo-syyskuussa eteläisten lintujen lähtiessä pohjoisessa pesineitä aikaisemmin. Määränpää on läntisessä Afrikassa Guineanlahden ympäristössä. Luultavasti perheensä menettänyt Oivatar on jo suunnannut sinne. 350_saaksi-lennossa.jpg

Muuttomatka on vaaroja täynnä jo sen pituudesta ja rasittavuudesta johtuen eikä ihminenkään ole vaaroista pienin. Yleensä alkumatka Suomesta etelään sujuu ilman suurempia vaaroja. Kuitenkin jo Etelä-Euroopassa petolintuja kuten sääksi, saatetaan ampua. Saharan autiomaan ylitys lienee luonnonolosuhteiden näkökulmasta haastavin sen laajuuden ja karuuden takia.

Talvehtimisalueiltaan sääkset palaavat pohjoiseen huhtikuussa. Parhaat pesäpaikat varataan heti ja joistakin pesistä saattaa syntyä myös kilpailua.

Suomen sääksikanta on pysynyt suhteellisen vakaana, noin 1200 paria viime vuosien aikana. Aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna kanta on vahvistunut muutamalla kymmenellä prosentilla.

Sääksi on kosmopoliitti eli se on levittäytynyt lähes koko maapallolle. Myös Suomessa sääksi pesii etelärannikolta Lappiin saakka. Pesä on aina puun latvassa, josta näkee hyvin ympäristöön. Pesän voi löytää suolta, kallion laelta, saaresta tai rannalta hyvien kalavesien läheltä sieltä, missä on tarjolla sopiva pesäpuu.

Sääksi on virallisessa uhanalaisuustarkastelussa arvioitu silmälläpidettäväksi lajiksi. Tämä tarkoittaa, että laji ei ole varsinaisesti uhanalainen eikä elinvoimainen, vaan jään näiden kahden luokan väliin.

Nimikilpailuun runsaasti ehdotuksia

Kesäkuun lopussa pyysimme lukijoiltamme nimiehdotuksia poikasille. Saimmekin niitä runsaasti: Aarni, Aatu, Aini, Aino, Aino, Ainotar, Antero, 2xArmas, Aslak, Aulis, Eino, Hipsu, 2xHupu, Iitu, Ilmari, 2xIlmatar, Ilona, Inari, Iro, Jalo, Jani, Jesper, Joonatan, Kaino, Kaisa, Kale, 2xKalle, Kasper, Kauno, Kille, Kirppo, Kuura, Leena, Leenu, Liinu, Louhi, 2xLupu, Maisa, Matilda, Matti, Möllykkä, Nelli, Nestori, 
Niila, Niilo, Oiva, 2xOnni, Orpo, Pallukka, Patukka, Peetu, Pentti, Pohjatar, Puhku, 2xPyry, Routa, Saga, Seppo, Simo, 2xSisu, Sisu, Sulo, Säkä, Säppi, Särö, Taavi, Taika, Tale, 2xTarmo, Teppo, Tiera, Tiiho, Tiinu, Tiivi, Toke, 3xTuisku, 2x Tupu, Tuuli, Tuure, Ulpu, Untamo, Unto, 3xUrho, Urmas, Urpu, Ursas, Usko, Usva, Vellamo, Viimatar, Ville, Wäinö,Ylermi ja Yrmy.

20.7. kahden poikasen jo menehdyttyä saimme jäljelle jääneen poikasen nimeksi ehdotuksen Urho. Sen se olisi ansainnut, jos olisi selviytynyt.

Kiitos kaikille nimiehdotuksia lähettäneille. Kaikki ehdotukset ovat hyviä ja annamme listan Sääksisäätiön käyttöön. Tulevaisuudessa siis jotkut Suomen ja Afrikan väliä kulkevat sääkset saattavat kantaa jotain näistä nimistä.

Ehdotuksia lähettäneiden kesken olemme arponeet tuotepaketit, jotka postitamme lähipäivinä. Arvonnassa onnetar suosi seuraavia:

  • Marie Somero
  • Kalle Asikainen
  • Joonas Rantanen

Onnittelut voittajille!

Kiitokset myös kaikille teille tämän blogin lukijoille ja sääksiperheen elämää seuranneille. Erityiskiitos Sääksisäätiön asiamiehelle Juhani Koivulle tilannepäivityksistä.

Lisätietoja sääksestä ja sääksen suojelusta löydät Sääksisäätiön sivulta. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivulla voit seurata satelliittiseurannassa olevien lintujen muuttomatkaa Aftikkaan nyt syksyllä ja keväällä takaisin pohjoiseen.

20.7.2015

Pesäkamera ei toimi toistaiseksi

Valitettavasti sääksikameran kuvanvälitykseen on tullut vika 20.7.2015 aamulla noin kello kehdeksan. Mahdollisesti alueella käynyt lievä ukkonen on vaurioittanut herkkää laitteistoa tai siihen on tullut joku muu tekninen häriö. Valitettavasti pesälle ei juuri nyt voi mennä korjaustöihin, koska poikasen lentoonlähtö on pahimmoillaan käsillä.

Teemme kaiken voitavamme, jotta kuvayhteys saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti. Pahimmassa tapauksessa häiriön korjaamiseen voi mennä jopa viikko (ehkä enemmänkin), koska poikasen lentoharjoituksiin on annettava täydellinen rauha ulkopuolisilta häiriöiltä.

Ihailkaamme siis viimeistä pesältä saatua kuvaa ennen yhteyden palautumista.

Juhani Koivu, Sääksisäätiön asiamies

15.7.2015

Sääksen suojelu
 
Lähtökohtana sääksen suojelussa on luonnonsuojelulain vaatimus pesäpuun säilyttämisestä, koska sääksi on altis häirinnälle perimäaikana. Pesintärauhan turvaamiseksi nykyohjeiden mukaan myöskään hakkuita ei tehdä 500 metriä lähempänä pesää, jos pesälle syntyy näköyhteys.
 
Käytännön suojelutyön lisäksi keskeisiä keinoja sääksen elinolojen edistämisessä on kansalaisten ja päättäjien asenteiden muokkaaminen sääkselle myönteiseksi. Tässä työssä Sääksisäätiön rooli on merkittävä. Se on vuodesta 1990 toiminut sääksen suojeluun ja sääksitutkimukseen erikoistunut yhteisö, jonka toiminta pohjautuu vapaaehtoistyöhön ja eri tahoilta saatuihin lahjoituksiin.
 
Yhteistyössä Sääksisäätiön kanssa UPM on jo useiden vuosien ajan edistänyt sääksen suojelua.  Keskeistä yhteistyössä on ollut tekopesäverkoston kehittäminen. Sopiville kohteille UPM:n omistamilla mailla onkin yhteisellä sopimuksella rakennettu uusia tekopesiä. Vuosien saatossa on myös uusittu ohjeistus sääksen pesäpaikkojen huomioon ottamisesta metsätaloudessa. Lisäksi UPM on tukenut sääksen muutonaikaista satelliittiseurantaa (Mirja 2002–2006 ja Pete 2007–2008). Hankkeiden tavoitteena on parantaa sääksen elinoloja ja saada lisää tietoa suojelutyön kehittämiseksi.
 
Sääksisäätiö ylläpitää Kangasalalla sijaitsevaa Pohtiolammen sääksikeskusta, missä kuka tahansa voi seurata sääksien elämää tornista tai piilokojusta.

Päivitämme tätä blogia säännöllisesti, mutta voit lähettää kysymyksiä ja kommentteja UPM:n ja Sääksisäätiön asiantuntijoille lähettämällä yhteydenottopyynnön.

Lisätietoa

Tutustu metsäkirjastomme artikkeliin sääksestä ja Sääksisäätiön sivustoon. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivustolta Seurannassa olevat yksilöt.. löytyy myös mielenkiintoista tietoa sääksistä ja niiden elämästä.


 
13.7.2015

Uljas näyttäisi menehtyneen

Jo jonkin aikaa on näyttänyt siltä, että pesän koiras, Uljas on jostain syystä menehtynyt. Kokemuksesta tiedämme, että joka kesä saalistavia koiraita menehtyy lahnaverkkoihin, jotka on viritetty ruovikoiden reunamille. Toki koiras on voinut menettää henkensä myös monesta muusta syystä. Esimerkiksi kalaa kuljettava lokkien takaa-ajama koiras on väistöliikkeitä tehdessään aina altis törmäämään esimerkiksi sähkölankoihin. Niin ikään Uljas on saattanut joutua yöpymispaikallaan huuhkajan saaliiksi. Koiraan kuolinsyy jäänee kuitenkin ikuiseksi arvoitukseksi, koska kyseisellä linnulla ei ollut minkään sorttista rengasta, josta linnun mahdollisesti löytyvät jäänteet voisi jälkikäteen yksilöllisesti tunnistaa. 

Naaras, Oivatar on yrittänyt selviytyä yksin poikasten ruokintaurakasta. Tehtävä on haastava, mutta vanhin poikanen saattaa päästä siivilleen, jos hyvin onnistaa. Tämä riippuu kokonaan siitä, hoksaako alueen kanahaukka, että poikasilla ei olekaan enää ympärivuorokautista vartiointia. Odotusarvo poikasten selvitymiseen on perin huono, jos kohta ei toivoton.

Rengastushetkellä paikalla oli jopa kolme aikuista sääkseä ja poikasten kehityskäyrä erinomaisen hyvä. Armoton on luonnon laki.

Monet sääksifanit seuraavat pesän tilannetta tarkasti. Sääksisäätiöon on tullut viime päivinä runsaasti huolestuneita viestejä. Kiitos kaikille tarkkasilmäislle sääksen ystäville, jotka olette myötäeläneet sääksiperheen seurannassa kanssamme. Seurataan tilannetta edelleen ja toivotaan parasta.

Asiantuntijana Sääksisäätiön asiamies Juhani Koivu.

9.7.2015

Poikaset ovat kehittyneet hyvin 

Poikaset rengastettiin torstaina 4.7. Samalla poikasten siivenmittojen perusteella saatiin määritettyä vanhimman poikasen syntymäpäiväksi 28.5.2015. Se pitää hyvin yhtä sen kanssa, että poikasten ensimmäinen ruokinta pesällä havaittiin kamerakuvista 29.5.2015.

Poikaset painoivat rengastushetkellä noin 1,5 kiloa, mikä todistaa, että ne olivat varttuneet erinomaisen hyvin. Myös nuorin poikanen vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa. Se puolestaan kertoo siitä, että pesän koiras on erinomainen kalastaja ja että kalaa on ollut saatavissa riittävästi pesimäpiirin järvistä ja metsälampareilta. Jos saaliskala olisi ollut tiukassa, niin kolmas poikanen olisi todennäköisesti jo menehtynyt, koska ravintoa olisi riittänyt vain kahdelle vanhemmalle poikaselle.

Tämä kesä on ollut kova koettelemus sääksipoikueille. Armottoman tuulinen, sateinen ja kylmä kesäkuu on verottanut monia Hämeen pesiä. Monia poikueita on menehtynyt kylmyyteen totaalisesti. Kamerapesän poikaset ovat nyt jo niin suuria, että emo ei enää pysty suojaamaan niitä, joten poikasten on vastedes tultava toimeen oman ”lämpötaloutensa” turvin. Jos sateet jatkuvat vielä yhtenäisinä päiviä, niin myös poikaset ovat yhä vaaravyöhykkeessä. Sääksen pesä on tässä mielessä kasvupaikkana täysin suojaton ja säiden armoilla.

Pesällä tapahtuu tällä haavaa päivän mittaan perin niukasti. Naaras vartioi poikuetta pesän läheisyydessä jostain hyvästä tähystyspaikasta ja käy pesällä oikeastaan vain jakamassa kalaa silloin, kun koiras sitä suvaitsee tuoda. Yleensä koiras tuo 2 – 3 kalaa päivässä (hieman kokoluokasta ja saatavuudesta riippuen).

Poikaset puolestaan kyhjöttävät suurimman osan päivästä reporankoina pesän pohjalla, josta ihmiset päättelevät kaiken aikaa, että ne ovat huonossa kunnossa. Eilen säätiölle tuli viesti, että ainakaan toista säätiön kameraemoista ei ole näkynyt kamerakuvissa lainkaan neljään päivään. Toki sekin on mahdollista, mutta ei todennäköistä. Tilannetta on kuitenkin seurattava tarkasti.
 
Jos kaikki menee hyvin, niin poikaset aloittavat lähipäivinä siipilihastensa vahvistamisen. Se tapahtuu päivittäisinä siipien ”piiskaamisharjoituksina”.
 
Sääksenpoikasten sukupuolta ei pystytä varmuudella määrittämään vielä poikasten ollessa näin pieniä.

Asiantuntijana Sääksisäätiön asiamies Juhani Koivu.

Ehdota poikasille nimiä

Uljaan ja Oivattaren pesällä on nyt kolme nimetöntä poikasta. Ehdota niille nimiä! Voit tehdä sen
- Facebookissa: www.facebook.com/Metsamaailma  
- sähköpostitse osoitteeseen metsaviestinta@upm.com  

Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvomme kolme UPM:n tuotepakettia. Jotta pystymme lähettämään palkinnot oikeaan osoitteeseen, lisää ehdotusviestiin nimesi ja osoitteesi. Nimiehdotukset julkaisemme tällä blogisivulla.

1.7.2015

Koiras hankki ruokaa poikasille 

Kaikista kolmesta huhtikuun lopussa munitusta munasta kuoriutui poikanen. Poikasilla on suojanaan pesäpohjaan hyvin sulautuva untuvapuku. Lisäksi naaras suojaa poikasia tiiviisti niiden elämän alkupäivinä ja myöhemminkin sateelta ja auringonpaahteelta.

Juhannuksen aikaan oli nähtävissä, että yksi poikasista on sisaruksiaa pienempi ja sillä oli vielä merkkejä untuvapuvusta. Sitä vastoin muiden sisarten selkäpuolen höyhenpeite oli jo kehittynyt kauttaaltaan valkotäpläiseksi.

Pienemmän ja siis nuorimman poikasen selviäminen lentokykyiseksi riippuu pesän ravintotilanteesta. Koiras tuo pesälle poikasvaiheessa 3-4 kalaa päivässä, jotka naaras jakaa poikasille näiden kerjäyksen perusteella ja syö itse viimeisenä. Koiras on kuitenkin syönyt saaliskalalta pään omaksi ravinnokseen jo sitä ennen. 

Huonoissa sääolosuhteissa koiraan saalistus vaikeutuu ja poikaset kilpailevat keskenään naaraan jakamasta ravinnosta. Tällöin on vaarana, että nuorin poikanen menehtyy.

Koiras jää pesäympäristöön tuotuaan saaliskalan naaraalle. Naaraan kiihkeä kerjäys aikanaan saa sen havahtumaan ja se lähtee suoraviivaisesti tutuille kalavesille.

Asiantuntijana Sääksisäätiön asiamies Juhani Koivu.

26.6.2015

Poikaset kuoriutuneet

Pesällä on ehtinyt tapahtumaan paljon sitten viime kirjoittaman! Kaikista kolmesta munitusta munasta kuoriutui poikanen touko- kesäkuun vaihteessa viiden viikon haudonnan jälkeen. Ensimmäinen poikanen kuoriutui 29.5.2015.

Poikasten sukupuolta ei vielä  tiedetä. Lisätietoa saamme, kun poikaset rengastetaan kesä-heinäkuun taitteessa noin kuukauden ikäisinä. Sukupuoli määritetään jalan paksuuden mukaan, naaralla se on suurempi.

Uljas vastaa ruoan hankinnasta. Sääksen pääravintoa ovat useimmiten särkikalat, kuten lahna. Myös ahvenet ja pienet hauet ovat tyypillisiä saaliiksi saatuja kaloja. Ravinnon koostumus riippuu aina läheisistä vesistöistä. Hämeessä lahna on tyypillinen saalis. Saaliskala on useimmiten selvästi alle puoli kiloa. Noin 300-grammainen kala on sääkselle sopivan kokoinen. Joskus emot saattavat tuoda pesälle myös muuta ravintoa, kuten sammakoita, mutta se on poikkeus.

Sääksi kalastaa lentäen matalalla veden päällä. Se tarkkailee vettä lekutellen 10-30 metrin korkeudesta, mistä se tekee nopean syöksyn saaliskalan kimppuun. Onnistuessa sen kynsistä löytyy ruoka-annos, jonka se kiikuttaa pesälle poikasten ravinnoksi.

Ehdota poikasille nimiä

Uljaan ja Oivattaren pesällä on nyt kolme nimetöntä poikasta. Ehdota niille nimiä! Voit tehdä sen
- Facebookissa: www.facebook.com/Metsamaailma
- sähköpostitse osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvomme kolme UPM:n tuotepakettia. Jotta pystymme lähettämään palkinnot oikeaan osoitteeseen, lisää ehdotusviestiin nimesi ja osoitteesi. Nimiehdotukset julkaisemme tällä blogisivulla.

29.4.2015

Haudonta alkanut!

Sääksikoiraan asetuttua pesälle se aloittaa näyttävän lentoesityksen, jonka tarkoituksena on naaraan houkuttelu ja samalla reviirin valtaus. Tämä osuvasti kutsuttu taivastanssi tapahtuu korkealla taivaan sinessä ja siihen kuuluu voimakkaasti aaltoileva lentorata, johon liittyy jyrkkiä syöksyjä ja äänekästä kiljuntaa.

Sääksipari kunnostaa pesän yhteisvoimin: koiras kantaa siihen kuivia oksia ja naaras sisustaa sen sammalilla ja jäkälillä. 

Oivatar muni ensimmäisen munan 22.4. ja aloitti haudonnan samalla. Muninta jatkui seuraavina päivinä ja viiden viikon haudonnan jälkeen toukokuun lopussa on odotettavissa poikasia. Munia on yleensä 2-3, joita naaras hautoo pääosan ajasta. Koiras osallistuu haudontaan naaraan ruokailun ajan.

Haudonta-aika on häirinnälle kriittisintä aikaa, ja sääksen pesärauha tuleekin säilyttää. Metsätaloudessa on asetettu ajallinen suositus, jonka aikana sääksen pesän läheisyydessä (500 m) ei toimita siten, että pesälle syntyy näköyhteys. Rajoitteet on asetettu nimenomaan häirinnän minimoimiseksi.

Sukupuolet erottaa toisistaan mm. koon ja rintahöyhenten kuvioinnin perusteella. Kookkaammalla naaraalla on yhtenäinen ruskea rintavyö, kun taas koiraalla rintavyö on epäselvempi.

Elämää pesällä voit seurata täältä

17.4.2015

UPM:n ja Sääksisäätiön yhteistyö jatkuu ja UPM:n hämäläisellä metsätilalla sijaitsevalle sääksen (Pandion haliaetus) pesälle on asennettu kamera. Se asennettiin huhtikuun alkupäivinä ennen sääksien paluuta talvehtimisalueiltaan Afrikasta. Tämä blogi kertoo sääksipariskunnan, Uljas ja Oivatar, elämästä ja pesän tapahtumista kesän aikana. Pesän ovat aikanaan rakentaneet Sääksisäätiön asiantuntijat.

250_sääksen-pesän-rakennus.gifPesän läheisyyteen asennettu kamera rekisteröi ensi kerran koiraslinnun, Uljaan saapumisen pesälle sunnuntaina 12.4. Yleensä koiraat saapuvat joitakin päiviä ennen naaraita muuttomatkaltaan Afrikasta. Linnut kohtaavat toisensa vanhalla pesäpaikallaan edellyttäen, että ne selviytyvät muuttomatkasta hengissä. Muutto Afrikasta halki Euroopan on kokeneemmallekin linnulle aina koettelemus ja täynnä muun muassa ihmisen aiheuttamia vaaroja.

Maanantaina 13.4. pesäkuvissa  havaittiin kaksi sääkseä istumassa pesän laidalla, joten Oivatarkin oli kotiutunut. Pesää on tarkkailtu myös aikaisempina vuosina. Viime kesänä lintujen pesintä onnistui. Onkin oletettavaa, että sama pariskunta aloittelee pesintää samassa paikassa tänäkin vuonna – sääkset ovat pesäpaikkauskollisia lintuja. Asia varmistuu herkimmän pesintävaiheen jälkeen, kun päästään näkemään jalkaan kiinnitetyt värirenkaat.

Kauan ei Uljaan ja Oivattaren tarvinnut tuttavuutta tehdä, koska jo seuraavina päivinä kuvissa näkyi useita sääksien paritteluja. Muninta alkaa hyvin nopeasti ja 2-3- munan haudonnan odotetaan alkavan viikon sisällä.

Pääset seuraamaan pesän elämää täältä.

Päivitämme tätä blogia säännöllisesti, mutta voit lähettää kysymyksiä ja kommentteja UPM:n ja Sääksisäätiön asiantuntijoille lähettämällä yhteydenottopyynnön.

Lisätietoa

Tutustu metsäkirjastomme artikkeliin sääksestä ja Sääksisäätiön sivustoon. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivustolta Seurannassa olevat yksilöt.. löytyy myös mielenkiintoista tietoa sääksistä ja niiden elämästä.

Sivustollamme voit tehdä myös leikkimielisen testin ja selvittää, mikä lintu olet

4 kommenttia

Leena kirjoitti
21.04.2015 14:04
Kiitos tuosta Sääksi -jutusta. Mahtavaa, että pesiä suojellaan ja annetaan mahdollisuus muillekin tutustua harvinaisen linnun elämään kameran kautta. T: Leena
Tono kirjoitti
01.06.2015 13:32
A new bird has born!!! Congratulations to the parents!
Tapio kirjoitti
28.06.2015 21:51
Todella kiinnostavaa seurata Uljaan ja Oivattaren pesintää! Sitä voi seurata myös kuvin ja tekstein keskustelupalstalla luotio.fi
Tono kirjoitti
21.07.2015 11:41
MIKSI SÄÄKSIKAMEA EI PÄIVITY???
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Sami Oksa, UPM, Ympäristöpäällikkö
bloggerimage
Sami Oksa on UPM Metsän ympäristöpäällikkö ja vastaa ympäristöasiosta ja kestävästä kehityksestä

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte