94-tonnisen HCT-pöllirekan taival etenee suunnitelmien mukaan

628_HCT-auto.jpg

Tulevaisuuden kuljetustekniikkaa edustavalla Orpe kuljetuksen 94-tonnisella HCT-rekalla on liikennöity ongelmitta luvan myöntämisestä lokakuusta 2014 asti. Heti luvan myöntämisen jälkeen se on ollut tuttu näky Itä-Suomessa, Saimaan ympäristössä, jossa tämä iso ja hyvätapainen HCT-rekka kuljettaa puuta UPM:n tehtaiden ja terminaalien välillä.
 
Tien päällä tämän noin 32-metrisen tapaa lähes aina kuormattuna, sillä heti tehtaalle toimitetun kuorman jälkeen auton perään kytketään uusi valmiiksi kuormattu perävaunusto, minkä jälkeen matka jatkuu kohti seuraavaa tehdasta. Täyden toiminnan pyörittämiseen tarvitaan kolme perävaunustoa, joista viimeisin toimitettiin Jykin tehtaalta Orpe Kuljetukselle tammikuussa 2016.

Talvi ei ole HCT-rekalle muuta raskasta liikennettä suurempi haaste

Kulunut hieman vajaa puolitoista vuotta on sujunut liikenteessä täysin suunnitelmien mukaisesti, eikä ongelmia ole ilmennyt. Suomen vaihtelevat vuodenajat eivät ole aiheuttaneet HCT-yhdistelmälle muuta raskasta liikennettä enempää haasteita. Tämän tiedon takana ei ole vain Orpe Kuljetuksen HCT-rekan kuljettamat reippaat tuhat pöllikuormaa, vaan samaa todistaa myös muiden liikenteessä olevien HCT-tutkimusrekkojen jatkuvasti kasvava kilometrimäärä. Trafin julkaisun perusteella poikkeusluvan haltijoiden HCT-rekoilla on taivallettu tähän mennessä yhteensä noin 1,3 milj. kilometriä, joista Orpe Kuljetuksen osuus on vajaa viidennes.

Orpen HCT-rekan tehtävä ei ole kerätä pelkkiä kilometrejä, vaan kuljettaa puuta turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tätä tehtävää suorittaessaan se kerää samalla merkittävän määrän tarkkaa tietoa tulevaisuuden tekniikan ja kuljetuslogistiikan kehittämiseksi.

Tuhat HCT kuormaa = noin kolmesataa 76-tonnista kuormaa vähemmän

HCT-rekan muita suuremman hyötykuorman ansiosta UPM:n tehtaiden välillä on tähän mennessä kuljetettu noin 300 puukuormaa vähemmän kuin mitä olisi tarvittu, jos puut olisi kuljetettu normaaleilla 76 tonnin puutavarayhdistelmillä. Tämä näkyy suoraan liikenteen vähentymisenä pääteillä.

Sama positiivinen vaikutus HCT-rekalla on myös alemman tieverkon käyntilukumääriin, koska nyt varastopaikalla pistäytyvä normaali pölliauto voi kuormata yhdeltä varastopaikalta useamman puutavaralajin sekakuormia, joista osa päätyy kuorman määrätehtaan käyttöön ja loput samassa pihassa olevaan HCT-rekan tyhjänä odottavaan perävaunustoon. Metsäpään auton aika ei siten kulu kuorman keräilyyn, eikä samalla varastolla tarvitse käydä niin usein. HCT-auton suuren meno-paluu-kuormien määrän myötä myös tyhjänä ajo on vähentynyt merkittävästi.

Parhaina viikkoina HCT-rekan vetoauto ajaa tyhjänä vain perävaunun vaihdon yhteydessä, siis muutamia kymmeniä metrejä päivässä. Puutavaralogistiikassa se on tällä suorituksella varmasti lähellä kuormattuna ajon maailmanennätystä. Täysiin meno-paluu-kuormiin päästään parhaiten talviaikana, jolloin laitoksilla ei ole kesäloma- ja huoltoseisokkeja eikä puuta kuljeteta aluksilla tai uittaen.

Tulevaisuuden tekniikan kehittämisessä yhdistyy eritoimijoiden osaaminen

HCT-tutkimusrekka ei ole tuotteena vain yksi hieman pidempi rekka, vaan se on hankkeena iso kokonaisuus, jossa yhdistyy monia osapuolia. Tulevaisuuden tekniikan eteenpäin kehittämiseen tarvitaan suuri ja monipuolinen joukko, jossa on mukana niin viranomaistahot, tutkijat, kuljetusyritykset, kuljettajat, kalustovalmistajat ja monet erikoisasiantuntijat, joista kukaan ei voisi saada vastaavia tuloksia yksinään ilman HCT-rekkojen keräämiä tietoja. On ollut hieno olla näkemässä, kuinka eri osapuolet voivat yhdessä toimien kehittää koko Suomen tulevaisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä.

Iso ja hyvätapainen HCT-rekka on osa tulevaisuuden älyliikennettä

On jo vuosia ennustettu, että tulevaisuudessa rekat ja henkilöautot seuraavat tien päällä toisiaan automaattisesti. Tulevaisuuden älyliikenteellä ja tekniikalla autot voidaan saada keskustelemaan keskenään, eikä jokaiseen näistä tarvita omaa kuljettajaa.

Tapahtuu tulevaisuudessa näin tai ei, on huomioitava se, että kahta tehotonta rekkaa ei kannata silloinkaan laittaa ajamaan peräkkäin. On huomattavasti parempi ratkaista tulevaisuuden kuljetustarpeet HCT-rekoilla ja tehokkaalla kokonaislogistiikalla, jossa yksi auto kykenee kuljettamaan suuremman hyötykuorman.

Älyliikenne tarvitsee siis myös tulevaisuudessa kuljetustekniikan, joka kasvattaa hyötykuormaa ja minimoi tyhjänä kulkemisen. HCT-rekkojen salliminen tulevaisuudessa päätieverkolla vaikuttaisi positiivisesti Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Vain tuottavuutta lisäämällä syntyy jaettavaa.

Lue myös Janne Kukkuran blogi: Iso ja hyvätapainen pölliautoinnovaatio tutkii ja kehittää puutavaralogistiikkaa

Katso video: Tulevaisuuden puutavara-auto testauksessa

Tutustu HCT-ajoneuvoihin Trafin sivuilla: HCT-rekat ja Kuljetusyrityksille myönnetyt luvat


UPM:n puukuormien koot ovat kasvaneet – kuljetetun puun määrä on pysynyt ennallaan

600_HCT-testiympyrässä.jpg
Tiukassakin liikenneympyrässä ajoa testattiin ennen liikenteeseen lähtöä.



3 kommenttia

Kari kirjoitti
24.02.2016 09:25
Paljonko on ollut keskikulutus?
tj kirjoitti
24.02.2016 21:21
käykäähän kokeilemassa vaikkapa Lapinlahden rinkulassa ja kertokaa miten taittui...
Aili Jannen puolesta kirjoitti
25.02.2016 12:43
Raskaanliikenteen keskikulutus vaihtelee hyvin paljon olosuhdetekijöiden mukaan. Niitä ovat mm. tiestön mäkisyys, ajoneuvon kuormausaste ja hyvin monet muut tekijät, joten yksittäiset autokohtaiset tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. HCT-ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta ja päästövaikutuksesta on käynnissä useita korkeatasoisia tutkimuksia, joten lisätietoja HCT-yhdistelmän hyödyistä julkaistaan niiden valmistuttua. Aikaisempien tutkimusten ja simulaatioiden perusteella voidaan olettaa, että HCT-ajoneuvot pystyvät säästämään polttoainetta käyttökohteesta riippuen 10-30 % normaaliin raskaaseen liikenteeseen verrattuna.
Lisää kommentti
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista
*
Vahvista kirjoittamalla kuvassa oleva teksti.

Lisää kommentti
Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.
Lue kommentointiohjeet

Blogaaja

Janne Kukkura, UPM, Kehitysasiantuntija
bloggerimage
Janne toimii kehitysasiantuntijana Itä-Suomessa. Hän on työskennellyt myös aluehankintapäällikkönä vastaten puunhankinnan yrittäjäsopimuksista ja -yhteistyöstä. Tällä hetkellä suuren hyötykuorman puutavara-autohanke on osa hänen työtään.

Tutustu muihin blogaajiimme.

Kaikki blogit blogiarkistossa.
Tilaa RSS-syöte