Puulajien luonnehdinnat

Alla on kuvattuina Puulaji-testissä mukana olevien puulajien luonnehdintoja. Leikkimielisessä Puulaji-testissä voit selvittää, mitä puulajia sinä eniten muistutat. Pääset testiin tästä linkistä.

Haapa

Luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi ystävällinen Haapa on tärkeä puu. Haapojen elinkumppaneina viihtyvät monet eri lajit, ja vanhalla iällään Haapa ottaa mielellään oksiensa suojaan muun muassa linnunpesiä. Haapa viihtyy missä tahansa, pääasia on että valoa riittää. Haapa on varsin harmiton veijari ja monien arvostama ystävä.

Kataja

Sitkeä ja sisukas Kataja on yksi tärkeimmistä kansalliskasveistamme, tästä kertoo myös vanha lausahdus "katajainen kansa". Katajat ovat sitkeyden lisäksi taipuisia ja kestäviä, ja ne pärjäävät myös ilman suurempaa huomiota. Katajat ovat hyvin avoimia kokemaan uusia asioita.

Kuusi

Kuusi on tunnollinen ja kovan itsekurin omaava peruskallio tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kuuseen voi aina luottaa! Kun kuusi päättää jotain, hän tekee sen kerralla alusta loppuun  menestyksekkäästi. Kuusien juuret eivät kaivaudu kovin syvälle ja siksi kuuset ovat alttiita heilumaan tuulten mukana. Kuuset viihtyvät tuoreilla paikoilla ja myös varjoisammassa. Kuusi on todella kova kilpailija ja pitää pintansa esimerkiksi tuhoeläimien tekosilta pahan makunsa vuoksi. Kuusi on yksi maamme tukipilareita.

Metsälehmus

Jalo, tunnollinen, tasapainoinen Metsälehmus on jaloista lehtipuista yleisin. Metsälehmukset ovat tunnollisia ja tasapainoisia yksilöitä, jotka viihtyvät tuoreissa ja ravinteikkaissa ympäristöissä, mutta kaipaavat omaa rauhaa varjossa. Metsälehmukset ovat varsin pitkäikäisiä, eivätkä he turhaan esiinny ja tee itsestään numeroa. Metsälehmukset puhkeavat kukkaan vasta kesän ollessa jo pitkällä.

Mänty

Männyt ovat Suomen metsien maskuliinisia hallitsijoita. Männyt kestävät myrskyjä, muutoksia ja mullistuksia, melkein mitä vain. Mänty vaatii auringon palvontaa ja viihtyy kuivissakin olosuhteissa. Mänty on sietokykynsä vuoksi varsin yleinen ilmestys Suomen metsissä ja persoonana katukuvassa. Männyt ovat pitkäikäisiä, vanhimpia yksilöitä kutsutaan arvonimellä kelo. Viitattaessa puulajiin, termi ”kelo” tarkoittaa kuoretonta pystyyn kuollutta puuta. Elävästä ikivanhasta männystä käytetään termiä ”aihki”. Molempia niin metsä kuin lähipiirikin arvostavat pitkän iän ja elämänkokemuksen vuoksi. Mänty voi usein ulkoapäin vaikuttaa karhealta ja kovalta, mutta sisältä löytyy oikeasti hellä ja moniulotteinen persoona.


Pihlaja

Pihlaja on meidän metsiemme oma kaikkien kaveri. Pihlaja on omasta mielestään erilainen kuin kukaan muu, mutta nauttii salaa siitä, ettei olekaan niin erilainen. Meissä kaikissa elääkin pieni pihlaja syvällä sydämessämme. Happamaksikin voi pihlajanmarjoja kutsua, mutta ne ovat myös maukkaita terveyspommeja, eli pihlaja ei ole aina ihan sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää. Pihlaja rakastaa aurinkoa, mutta muuten se viihtyy melkeinpä missä vain.

Raita

Raita on eloisa hassuttelija. Raita on erittäin hyvä kilpailija ja pyrkii aina kohti voittoa, mutta valtaisan energiansa vuoksi hänen leikkinsä saattaa usein jäädä kesken. Vaikka Raita ei ole korkein, komein eikä tunnetuin, on se silti kaikkien rakastama kaveri. Raidat viettävät aikaansa mielellään nuorissa metsissä, järvien rannoilla ja lähellä viljelysmaita. Kevään tullessa Raita syttyy kukoistukseen ja sen ympärillä viihtyy monenlaista pörrääjää.

Rauduskoivu

Rauduskoivu ei syyttä ole Suomen kansallispuu. Tämä miellyttävä ja ystävällinen ilmestys metsissämme on vallannut kansamme rakkauden pitkäjänteisellä edelläkävijän otteella. Rauduskoivu on monesti ensimmäinen puu, joka kasvaa hakkuuaukealla. Koivut, kuten myös koivupersoonallisuudet ovat nopeita kehittymään. Koivut viihtyvät parhaiten kuivissa, tuoreissa ja valoisissa ympäristöissä. Kaikkiaan rauduskoivu on hyvä tyyppi - kaikkien rakastama kansallispuu!

Tammi

Tunnollinen Tammi on varsin pitkäikäinen ja jalo puu, jota tavataan etenkin Etelä-Suomen  lehtomailla. Tammi on hyvin ystävällinen ja vahva elämänkumppani. Tammet eivät pienestä hätkähdä ja monet viihtyvät tammen  lähellä. Tammen jalat ovat vakaasti maan pinnalla, viisaana hän ei turhaan tavoittele pilviä.

Tervaleppä

Tervaleppä on ystävällinen ja miellyttävä ilmestys. Tämä taipuisa ja pehmeä tyyppi pudottaa lehtensä vihreinä vapauttaen näin typpeä maahan ja parantaa samalla muiden elinolosuhteita. Tervaleppä siis tyypillisesti kannustaa muita kasveja elämään paremmin. Tervaleppä nauttii ravinteikkaasta elinympäristöstä ja viihtyy veden äärellä. Tervaleppä on kaiken kaikkiaan eloisa ja leimahteleva ilmestys.

Tuomi

Mutkainen ja moniulotteinen Tuomi on parhaimmillaan kaunis ja korskea. Tuomet eivät kokonsa puolesta juurikaan erotu muista, vaan panostavat upeaan kukintoon ja hurmaavaan tuoksuunsa, tällä parfyymilla ei jäädä paitsioon! Tuomet viihtyvät kosteissa ja ravinteikkaissa paikoissa. Tuomi on varsin ystävällinen kaveri, jota jotkut ilkimykset, kuten tuomenkehrääjän toukat tosin toisinaan kiusaavat.  Tuomi on edustava ja kestävä, erittäin hyvin kaupunkiolosuhteisiin sopiva ilmestys.

Vaahtera

Korskea ja koristeellinen Vaahtera rakastaa taiteita ja arvostaa visuaalisuutta. Vaahterat tunnistaa helposti komeasta ulkonäöstään. Kesän kynnyksellä Vaahterat kerrassaan räjähtävät kauniiseen kukkaan ja syksyllä ne vasta värikkäitä ovatkin. Yksilöllisyys on vaahteroille tärkeää – metsässäkin ne esiintyvä usein yksittäisinä puina. Nuorena vaahtera on altis tuhoille, kuten monet muutkin taiteelliset luonteet.