Metso

​Tetrao urogallus Tjäder
54–90 cm, 140 000 paria

Metsokoiras on suuri ja painava. Sen lähtiessä lentoon kuuluu aikamoinen ryske. Metsolla on tumma yleisväritys, josta erottuu valkea siipilaikku siiventaipeessa. Sillä on kellertävä ”homenokka” ja punaiset silmäheltat. Naarasmetso eli koppelo on koirasta pienempi, mutta kuitenkin teerinaarasta kookkaampi. Koppelon kurkku ja rinnan yläosa ovat vailla poikkijuovitusta. Metso on paikkalintu. Se elää varttuneissa kuusikoissa ja mäntykankailla, korvissa ja rämeillä. Metso käyttää talvisin ravintonaan ainoastaan männynneulasia (hakomismännyistä). Metsolla on ryhmäsoidin. Perinteiset soidinpaikat pyritään ottamaan huomioon metsien käsittelyssä. Metsänhoito ja korjuu on soidinalueella mahdollista toteuttaa niin, että soidin säilyy. Metso ei edellytä vanhaa metsää. Osa sen soidinpaikoista on nuoremmissa hoidetuissa männiköissä. Metson kanta on taantunut viime vuosikymmeninä.


Lue koko artikkeli

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hallavahakas, Kangashapero, Kangasrousku, Kangastatti, Korvasieni
  • Pieni metsäsanasto

    • K L M

      Metsä

      Ekosysteemi, joka on puuston ja muun kasvillisuuden peittämä. Metsään kuuluvat maaperä sekä siihen liittynyt elollinen luonto. Metsäekosysteemi ja siihen kuuluvat lajistot ovat jatkuvassa muutostilassa.

      Metsäsuunnitelma

      Metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Tavallisesti suunnitelma tehdään 10 vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen.