Lehtokerttu

​Sylvia borin, Trädgårdsångare
13–14,5 cm, 920 000 paria

Lehtokerttu on vihertävän ruskeanharmaa, eikä sillä ole erityistuntomerkkejä. Sen nokka on suhteellisen paksu ja tylppä. Se on arka ja huomaamaton ja tulee havaituksi yleensä laulusta. Laulu on kaunis ja pulppuileva, mutta siitä ei voi erottaa selvää melodiaa. Lehtokertun kutsu- ja varoitusäänet ovat kertuille tyypillisiä maiskautuksia. Lehtokerttu talvehtii Afrikassa ja viipyy Suomessa toukokuun lopusta elokuuhun. Se viihtyy rehevissä rantalehdoissa, lehtipuuvaltaisissa sekametsissä ja puistikoissa. Se suosii pensaikkoisia metsiä.  Pesänsä Lehtokerttu tekee suojaisaan pensaaseen tai ruohostoon.




Lue koko artikkeli

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Raita, Rauduskoivu, Kuusi, Mänty, Kataja
  • Pieni metsäsanasto

    • L M

      Metsä

      Ekosysteemi, joka on puuston ja muun kasvillisuuden peittämä. Metsään kuuluvat maaperä sekä siihen liittynyt elollinen luonto. Metsäekosysteemi ja siihen kuuluvat lajistot ovat jatkuvassa muutostilassa.