Tuomi

​Tuomi on yleinen puulaji Suomessa pohjoiseen metsänrajaan saakka. Se kasvaa tavallisesti 8–15-metriseksi ja elää 50–70-vuotiaaksi. Tuomi on useimmiten monirunkoinen ja vesoo runsaasti. Sen voimakastuoksuiset, valkoiset kukat puhkeavat touko–kesäkuussa.

Rikkoutuneesta tuomen kuoresta erittyy kitkerää karvasmantelin hajua ja makua, mikä johtuu myrkyllisestä amygdaliinista. Marjat ovat mustia luumarjoja. Tuomen runko on himmeän tummanharmaa ja lehdet ovat 6–10 cm pitkiä, soikeita ja suippokärkisiä.

Tuomi viihtyy kosteissa ja runsasravinteisissa metsissä. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat metsänlaiteet, peltojen reunat ja tienvarret, puronvarret ja rantametsät.

Tuomen riesana on muun muassa tuomenkehrääjäkoi, jonka toukat saattavat joinakin vuosina syödä puun lehdet ja peittää koko puun valkoiseen seittiinsä.

Tuomen puuaines on melko pehmeää, kimmoisaa, sitkeää ja lujaa. Yleensä pienen kokonsa ja mutkaisen runkonsa vuoksi tuomen käyttö tarvepuuna on hyvin vähäistä. Tuomesta on valmistettu muun muassa hevosen luokkeja.

Hägg, Bird cherry, Prunus padus

Tutustu myös muihin metsiemme puulajeihin»

 

 

Lue koko artikkeli

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Raita, Rauduskoivu, Kuusi, Mänty, Kataja
  • Pieni metsäsanasto

    • B L M

      Biodiversiteetti

      ​Luonnon monimuotoisuus, johon kuuluvat lajien väliset, lajien sisäiset ja niiden perimän monimuotoisuuden variaatiot sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelu.