Puutkin lepäävät

​Kun taitat puun oksan loppusyksyllä maljakkoon, se ei lähde kasvamaan. Mutta jo keskitalvella saatat saada hiirenkorvat koivuihin. Joskus käy niin, että loppiaisen tienoilla joulukuusen oksat ovat alkaneet kasvaa. Kuinka puu voi tietää, kannattaako sen ryhtyä kasvamaan heti, kun ympäristöolot ovat suotuisat vai vasta joskus myöhemmin?

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kasvavien puiden on kyettävä sopeutumaan erittäin suurin valo- ja lämpötilavaihteluihin. Äärimmillään lämpötilavaihtelu voi Suomessakin olla yli 80 astetta. Eikä lumipeite suojaa puita samalla tavalla kuin pintakasvillisuutta. Kasvurytmi onkin sopeutunut ilmaston vuosivaihteluihin. Kesän aktiivisessa vaiheessa puiden kylmänkestävyys on erittäin heikko. Jo pieni pakkanen kesäkuun alussa voi tuhota kuusen uudet vuosikasvaimet. Mutta alkutalvella sama puu on syvässä horroksessa. Se sietää ongelmitta hirmupakkasia. Eikä kasvu lähde käyntiin, vaikka lämpötila tilapäisesti nousisi sopivaksi.

Puut säätävät kasvurytmiään sekä valon että lämpötilan perusteella. Tai jos ollaan tarkkoja, valon sijasta pitäisi puhua pimeydestä. Kun yön pituus ylittää tietyn kriittisen rajan, puut ryhtyvät valmistautumaan talveen. Pohjoisen puut alkavat muuttaa elintoimintojaan talviaikaan aikaisemmin kuin eteläiset sukulaiset. Luonnollista, koska talvi tulee pohjoiseen jopa pari kuukautta aikaisemmin kuin etelään. Käytännön metsätaloudessakin asiaa sovelletaan muun muassa UPM:n Joroisten taimitarhalla lyhytpäiväkäsittelyn avulla.

Lue koko artikkeli

​Myös kasvukauden lämpötila vaikuttaa puiden talveentumiseen. Lämpimän kesän jälkeen puut ovat valmiimpia ottamaan talven vastaan kuin viileän kesän jälkeen. Kun ilmat syksyn myötä kylmenevät, puut karaistuvat ja silmut asettuvat lepotilaan. Tämä silmulepo ei purkaudu tilapäisissä lämpöpiikeissä, vaan se vaatii ensin melko pitkää kylmää jaksoa. Kylmävaatimus varmistaa puiden säilymisen lepotilassa niin kauan, että uusi kasvu alkaa vasta seuraavana keväänä. Kulunut syksy on tästä hyvä esimerkki. Etelä-Suomessa joulupöytään voitiin kerätä tuoreita suppilovahveroita, mutta puut seisoivat lepotilassa ilman lämpötilan ollessa lähes 10 astetta.

Puiden elämä ei kuitenkaan seuraa vain valoa ja lämpöä. Myös ravinteilla ja vedellä on merkitystä. Varsinkin kuivuus voi aikaistaa talveentumista. Kaiken kaikkiaan metsäpuumme ovat erittäin hyvin sopeutuneet elämään vaihtelevassa ilmastossa. Ilmaston lämpenemislaskelmissa on ennustettu aika synkkiä tulevaisuudenkuvia pohjoisille havumetsille. Puut kyllä kestävät uskomattoman suuria vaihteluita. Mutta peräkkäiset epätavalliset luonnonilmiöt voivat altistaa puut muille tuhoille. Tästä on tuore esimerkki joulun tienoilta. Meillä harvinaiset talvimyrskyt aiheuttivat laajoja tuhoja, kun märkä ja sula maa eivät pitäneetkään puita pystyssä.

UPM:n ympäristöasiantuntija Eero T. Väisäsen luontokolumnit on julkaistu Metsän henki -lehdissä.



Aiheeseen liittyvät artikkelit

Millainen talvi on puille raskain?, Lannoitus, Mitä puut tekevät talvella?, Millä tavalla puut kestävät kireitä pakkasia?