Kummallinen kuusi

​Joulukuusen hakijat ovat varmaan huomanneet, kuinka erilaisia tavalliset kuuset ovat. Kuusella onkin poikkeuksellisen paljon perinnöllistä vaihtelua. Kruessmannin havupuukirjassa niitä on esitelty yli sata.

Eroavaisuuksia esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä sekä oksien, rungon ja käpyjen rakenteessa. Näitä poikkeusmuotoja tutkivat kasvitieteilijät olivat pitkään sitä mieltä, että ympäristö on erojen syynä. Kun perinnöllisyystieteen tutkimusmenetelmät kehittyivät, ymmärrettiin, että erikoisuudet johtuvat perimästä. Suomessa varmaan tunnetuin oli Helsinki-Lahti-moottoritien varren pallolatvakuusi. Nämä pallolatvat tai tuulenpesäkuuset eivät ole erityisen harvinaisia, mutta tämä sattui kasvamaan poikkeuksellisen näkyvällä paikalla.

Toinen melko tunnettu on surukuusi. Se on yleinen kaupunkien puistoissa yksittäin tai pieninä ryhminä. Surukuuset ovat kapeita ja niillä on rungonmyötäiset, alaspäin riippuvat oksat. Surukuusia on siellä täällä istutettu talousmetsiinkin tavoitteena mahdollisimman suuri tukkisaanto.

Lapinkävijöille on tuttua pohjoisten kuusien kapea latvus. Kyseessä on alalaji siperiankuusi. Kapean muodon ansiosta se kestää suurta lumikuormaa paremmin kuin leveälatvuksinen euroopankuusi. Myös pylväskuusi, kartiokuusi ja joskus käärmekuusikin ovat kapeita.

Neulasten värierot näkyvät vain keväällä. Kulta- tai purppurakuusen viherhiukkasten rakenne on poikkeava ja kasvukauden alussa uudet versot hohtavat kullankeltaisina tai punaisina. Juhannukseen mennessä väri muuttuu normaaliksi. Nämä erikoismuodot ovat luonnossa harvinaisia, mutta varttamalla tehtyjä koristepuita on monissa puistoissa kaikkien ihailtavina.

Rungoltaan erikoisia kuusia näkee joskus pihapiirissä. Metsissä ne ovat harvinaisia, koska teknisesti heikkolaatuisina niitä ei suosita kasvatuksessa, vaikka erottaminen onkin helppoa. Myös kuoreltaan erikoiset puut huomaa aika helposti. Esimerkiksi kaarnakuusi muistuttaa kuoreltaan lehtikuusta.

Puuainekseltaan erikoisia kuusia on hyvin vaikea havaita pystystä.  Eräs tällainen suurharvinaisuus, visakuusi, löytyi jokunen vuosi sitten hankintapinosta Hankasalmelta. Maanomistaja epäili, että hänen metsässään voi olla vielä muitakin samanlaisia. Näiden erikoismuotojen hankaluus onkin, että ne ovat yleensä muita puita heikkokasvuisimpia ja joko jäävät vahvempiensa jalkoihin tai poistetaan jo taimikkovaiheessa.

Yleinen sanonta on, että pitää nähdä metsä puilta. Mutta tarkkasilmäinen osaa toimia myös toisin päin.

UPM Metsän ympäristöasiantuntijan Eero T. Väisäsen luontokolumnisarja on  julkaistu Metsän henki -lehdissä.



 

Lue koko artikkeli

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsien monimuotoisuus, Luontaiset puulajit, Metsiemme puita , Suomen sudenkorennot, Pajupillin teko
  • Pieni metsäsanasto

    • E

      Erikoispuu

      ​Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Erikoispuun mitta- ja laatuvaatimukset voivat vaihdella hyvin paljon ja siitä maksetaan tavallista parempaa hintaa.