Salaperäinen halava

Halava on yleisyydestään huolimatta aika harvan tunnistama pieni puu. Se kuuluu pajuihin ja voi kasvaa puuksi, kun muut sukulaiset raitaa lukuun ottamatta jäävät yleensä pensaiksi. Halava on tyypillinen märkien paikkojen kasvi, joka kasvaa aivan veden läheisyydessä. Ja kasvaakseen kunnolla se vaatii hyvin rehevän maaperän. Tulvaniityt, purojen varret ja rantametsät ovat halavien ominta aluetta. Halava on nopeakasvuinen ja lyhytikäinen. Suurimmat halavat ovat liki kaksikymmenmetrisiä ja rinnankorkeusläpimitaltaan puolimetrisiä. Erikoista on se, että halava kasvaa yhtä nopeasti ja yhtä suureksi niin pohjoisessa kuin etelässäkin.

Pajut risteävät helposti keskenään, koska ne ovat tuulipölytteisiä ja kukkivat suurin piirtein samaan aikaan keväällä. Mutta halava on toista maata. Se puhkeaa kukkaan vasta kesäkuussa, kun puissa on jo täydet lehdet. Se jääkin monilta huomaamatta. Eikä halavan pitkiä, kiiltäviä lehtiäkään ole helppo erottaa tiheän kasvillisuuden seasta, vaikka sen latvat nousevat yleensä muiden lähisukulaisten yläpuolelle. Syksy on se vuodenaika, jolloin halavat näyttäytyvät kaikessa kauneudessaan. Tai ainakin naispuoliset, koska silloin emihalavien siemenkodat aukeavat ja valkoiset, pumpulimaiset siemenhaituvat tulevat näkyviin. Ehkä ne jo ennustavat talven ja lumen saapumista.

Lue koko artikkeli

​Halavan merkitystä monimuotoisuudelle ei oikein edes tunneta. Mutta lyhytikäisenä se muodostaa lahopuuta hyvin nopeasti ja on siten merkittävä kaikille siitä riippuvaisille eliölajeille. Koska halavat kasvavat aivan vesirajassa ja tulva-alueilla, niiden juuristo sitoo veden ravinteita ja estää eroosiota.

Pajukorien tekemiseen halavan sitkeät ja taipuisat oksat sopivat hyvin. Perinnelääketieteessä halavan ja muidenkin pajujen kuorta on käytetty kuume- ja päänsärkylääkkeenä. Kuoresta saatavaa salisyylihappoa eli aspiriinia käytetään edelleen samaan tarkoitukseen ja lääkeaineen nimikin on peräisin pajujen latinakielisestä nimestä Salix.

Loppusyksyllä näkyviä halavan valkoisia haituvia on joskus käytetty puuvillan korvikkeena. Sitä kutsuttiin ruotsalaiseksi puuvillaksi, mutta ilmeisesti tuotteen laatu ei tyydyttänyt asiakkaita ja kysyntä lakkasi. Näin halava sai pitää puuvillansa.


Lyhennelmä Eero T. Väisäsen luontokolumnista. Kolumnisarja on  julkaistu Metsän henki -lehdissä.



Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitkä eläimet pitävät puita suojana ja ravintona?, Metsästä on moneksi, UPM Säästöpuuryhmän poltto, Metsiemme lintuja, Minun metsäni
halava
  • Pieni metsäsanasto

    • B E

      Biodiversiteetti

      ​Luonnon monimuotoisuus, johon kuuluvat lajien väliset, lajien sisäiset ja niiden perimän monimuotoisuuden variaatiot sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelu.